Kiky ja tulonjako. Huomioita ja kysymyksiä kilpailukykysopimuksesta

Työmarkkinajärjestöt sopivat ns. kilpailukykysopimuksen sisällöstä jo helmikuussa. Vaikka aikaa on kulunut jo aika paljon, on varsin vähän julkaistu aineistoa, jotka enemmän avaisivat sopimuksen sisältöä ja seurauksia. Työmarkkinajärjestöjen oma informaatio näyttää melko niukalta. Odotetusti tarjolla on kylläkin ollut joitakin laskelmia ja väittämiä, joiden mukaan sopimus vauhdittaa talouskasvua ja lisää työllisyyttä, mutta esimerkiksi sopimuksen tulonjakovaikutukset eivät näytä kiinnostavan järjestöjä.

Suurelta osin sopimuksen sisältö on tietenkin selvää pässinlihaa: työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan, palkansaajien maksuja vastaavasti korotetaan, työaikaa pidennetään, julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikataan ja palkkojen nollasopimukset jatkuvat ensi vuoteen.

Muutamissa kohdissa tarvitaan kuitenkin hieman taustatietoja muutoksen ymmärtämiseksi. Sopimuksessa sanotaan esimerkiksi, että työntekijöiden eläkevakuutusmaksua eli TyEl-maksua korotetaan ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Koska jo aikaisemmin tähän TyEL-maksuun oli sovittu 0,25 prosenttiyksikön korotus, todellinen palkansaajien TyEl-maksun korotus on ensi vuonna 0,45 prosenttiyksikköä.

Hallituksen budjettiesityksen julkaisemisen jälkeen voi kiinnittää huomiota sopimuksen kohdan 3.4 muotoiluun, jonka mukaan työnantajien sosiaaliturvamaksua (toisin sanoen sairausvakuutusmaksua) alennetaan vähintään tietyllä määrällä. Vuodelle 2017 tuo alennus on vähintään 0,94 prosenttiyksikköä.

Kun nyt tutkitaan hallituksen budjettiesitystä huomataan, että työnantajien sairausvakuutusmaksua alennetaan ensi vuonna 1,06 prosenttiyksikköä. Jostakin tätä alennusta on tullut 0,12 prosenttiyksikköä lisää. Syntyy vaikutelma jonkinlaisesta iltalypsystä.

Sopimuksen seuraavat lauseet avaavat kuitenkin hieman niitä laskelmia, joilla tähän on päädytty. Työnantajien sairausvakuutusmaksun alennus rahoitetaan niillä säästöillä, jotka kiky-sopimus tuo julkisen sektorin työnantajille. Toisin sanoen kiky-sopimuksen julkiselle sektorille tuomat edut (kuten eläkevakuutusmaksujen alennus ja ja lomarahojen leikkaus ym.) suunnataan työnantajien sairausvakuutusmaksun alennukseen ja sitä kautta pääosin jälleen yksityisten työnantajien eduksi. Onko nyt laskettu, että tämä säästö on niin suuri, että työnantajille voidaan antaa suurempi alennus, kuin kiky-sopimuksessa luvattiin? Joka tapauksessa voi hieman kummastella sitä, että sopimuksessa määritellään työnantajille annettavan edun alaraja mutta ei ylärajaa.

Tässä sopimuskohdassa sanotaan edelleen, että sosiaaliturvamaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteiseen sairaanhoitovakuutukseen. Tämän ymmärtämiseksi on tiedettävä, että Kelan hoitama sairausvakuutus koostuu nykyisen lainsäädännön mukaan työtulovakuutuksesta ja sairaanhoitovakuutuksesta. Tämä vaikuttaa siihen, millä maksuilla ja veroilla sairausvakuutus rahoitetaan. Työtulovakuutus käsittää mm. sairausajan ja vanhempainlomien päivärahat, sairaanhoitovakuutus mm. lääkekorvaukset. Sopimusteksti voidaan ymmärtää siten, että kun työnantajien osuus sairausvakuutuksesta pienenee, valtion budjetista tuleva rahoitusosuus suunnataan nimenomaan sairaanhoitovakuutukseen eikä työtulovakuutukseen.

Palkansaajien sairausvakuutusmaksujen muutos

Sopimusteksti jatkuu: ”Palkansaajien sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksua nostetaan samalla määrällä.” Tämän kohdan yhteys edellisiin kohtiin on varsin hämärä. Miten työnantajien maksun pienentämiseen liittyy palkansaajien sairausvakuutusmaksujen rakenteen muuttaminen? Mitä tekemistä tällä on yritysten kilpailukyvyn kanssa?

Hallituksen budjettiesityksestä ilmenee, että vakuutetun päivärahamaksua on tarkoitus korottaa ensi vuonna 0,82 prosentista 1,54 prosenttiin (toisin sanoen 0,72 prosenttiyksikköä) ja samalla palkansaajilta perittävä sairaanhoitomaksu alenisi 1,28 prosentista 0,06 prosenttiin eli lähes olemattomaksi.

Näillä maksuilla on se ero, että päivärahamaksu peritään suoraan palkkatulosta, jolloin se on lopullinen vero. Se on varsinaisessa tuloverotuksessa eli ansiotulojen valtion- ja kunnallisverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Sen sijaan sairaanhoitomaksu peritään kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Kunnallisverotuksen verovähennykset kuten tulonhankkimisvähennys, ansiotulovähennys ja perusvähennys pienentävät tuloa, josta maksu peritään.

Sairausvakuutumaksujen rakennemuutoksella on melko tuntuva vaikutus palkansaajien keskinäiseen tulonjakoon. Päivärahamaksun korotus koskee myös pieniä palkkatuloja. Koska se on vähennyskelpoinen varsinaisessa tuloverotuksessa, korotuksen vaikutus kuitenkin laimenee tulojen suurentuessa. Toisaalta sairaanhoitomaksun tuntuva alennus hyödyttää eniten suuripalkkaisia, eivätkä pieniä palkkatuloja saavat hyödy tästä muutoksesta. Nämä kaksi tekijää yhdessä saavat aikaan melko voimakkaan tulonjakovaikutuksen pienipalkkaisten vahingoksi ja suuripalkkaisten eduksi. Voidaan uudestaan kysyä, miten tämä liityy kilpailukykysopimuksen varsinaiseen tarkoitukseen. Miten sairausvakuutusmaksujen muuttaminen pienipalkkaisille epäedullisemmaksi parantaa Suomen vientiyritysten kilpailukykyä?

Jos esimerkiksi palkkatulo on 1 000 euroa kuukaudessa eli 12 000 euroa vuodessa, sairasvakuutuksen maksumuutos lisää henkilön verojen määrää 86 eurolla vuodessa. Päivärahamaksun korotus vaikuttaa täydellä painollaan, eikä henkilö hyödy sairaanhoitomaksun alennuksesta.

Jos palkkatulo on 7 000 euroa kuukaudessa, päivärahamaksun korotus on 605 euroa vuodessa, mutta sairaanhoitomaksun alennus ja muiden verojen vähennys on yhteensä 1 245 euroa vuodessa, eli henkilö hyötyy sairausvakuutusmaksujen muutoksesta 641 euroa vuodessa.

Muiden sotu-maksujen korotukset sekä hallituksen päättämät verohelpotukset muuttavat vielä kuvaa. Oheisessa kuviossa muutokset on esitetty kolmivaiheisesti palkkatulon vaihdellessa 100 eurosta 8 000 euroon kuukaudessa. Kuvio kuvaa maksu- ja veroratkaisujen suhteellista vaikutusta  nettotuloihin. Jos käyrä on nollan yläpuolella, nettotulot kasvavat, jos nollan alapuolella, nettotulot pienenevät.

Vihreä viiva kuvaa eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen muutosta. Maksujen korotus vähentää kaikkien tuloja, mutta suuripalkkaisten tuloja suhteellisesti vähemmän kuin pienipalkkaisten. Kun tähän lisätään sairausvakuutusmaksujen muutos, mitä kuvaa sininen viiva, hyvä- ja suuripalkkaiset muuttuvat häviäjistä voittajiksi. Kun vielä lisätään hallituksen budjettiesityksessä olevat veromuutokset, joita punainen viiva kuvaa,  nähdään, että ne vähentävät veroja eri palkkatulotasoilla, mutta edelleen suuripalkkaiset voittavat suhteellisesti enemmän ja saavat vielä lisää siihen verrattuna mitä sairausvakuutuksen maksumuutos tuo.

kiky_kuvio2

 

(Kuvion laskelmat kuvaavat verojen muutosta kiinteillä tulotasoilla. Ostovoimalaskelmissa olisi otettava huomioon myös palkkatulojen ja kuluttajahintojen ennustettu muutos.)

Kompensaatio?

Palkansaajat, joiden tulot alittavat 1 100 euroa kuukaudessa jäävät häviäjien puolelle myös budjetin verohelpotusten jälkeen. Budjetissa luvataan pienipalkkaisille vielä kompensaatiota, mutta sen sisältö on tässä vaiheessa epäselvä. Ongelma on, että palkansaajien sotu-maksujen korotukset jatkuvat kiky-sopimuksen perusteella 2018, 2019 ja 2020. Kukaan ei ole ainakaan toistaiseksi luvannut, että pienipalkkaiset eivät jää näissä muutoksissa hyväpalkkaisia huonompaan asemaan.

Kompensaatiota tarvitseva joukko on varsin suuri: pätkätyöntekijöitä, osa-aikatyöntekijöitä, kesätyötä tekeviä opiskelijoita, työttömyyden tai muun syyn vuoksi vain osan vuotta työssä olleita ym. Sairausvakuutusmaksujen muutos on epäedullinen myös sellaisille pienyrittäjille, joiden työtulot ovat vähäiset.

Kun Sipilän hallituksen ohjelmassa esitettiin tavoitteet ns. yhteiskuntasopimukselle, työvoimakustannusten alentaminen liitettiin myös julkisen talouden tasapainon parantamiseen. Työvoimakustannuksia alentamalla oli tarkoitus myös vähentää julkisia menoja ja siten pienentää julkisen talouden epätasapainoa. Kun otetaan huomioon verohelpotukset, joilla kompensoidaan palkansaajille sotu-maksujen korotuksia, on kuitenkin epäselvää mikä on lopputulos. Kiky-sopimuksen mukaan julkisen sektorin kiky-säästöt kanavoidaan työnantajien sairausvakuutusmaksun alennukseksi, joten tältä osin ne eivät kuitenkaan supista alijäämää. Kiky-sopimus on laukaissut monia rahavirtoja, joita ei suoraan sopimuksessa sanota. Esimerkiksi se, että kiky-säästöt imuroidaan paitsi kunnilta myös yliopistoilta pois valtionapuja pienentämällä, on ollut pieni yllätys. Itse sopimuksessa sitä ei kerrota. Kun sopimuksessa määrätään julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, julkiseksi sektoriksi mainitaan valtio, kunnat, kirkko, Kela, Keva ja Suomen Pankki. Yliopistoista tässä ei puhuta mitään.

Valtiovarainministeriö on julkaissut selvityksen kiky-sopimuksen vaikutuksista kuntatalouteen. Lyhyesti voi sanoa, että kiky-sopimuksen edut otetaan kunnilta pois, mutta kaikkia kiky-sopimuksen kielteisiä vaikutuksia ei kompensoida. Tämä koskee erityisesti sitä veropohjan menetystä, jonka edellä kuvatut palkansaajien sotu-maksujen korotukset aiheuttavat kunnille. Tämäkin on nähtävästi ollut yllätys joillekin kiky-sopimukseen lähteneille ammattiliitoille.

PERTTI HONKANEN

Päivitys 29.11.2016

Sen jälkeen kun yllä oleva kirjotus julkaistiin, vuoden 2017 veroperusteet ovat tarkentuneet. Hallitus päätti mm. pienipalkkaisten kompensaatiosta: sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei peritä alle 14000 euron vuosipalkasta. Alla olevat kuvioissa on verrattu vuoden 2016 ja 2017 palkkaverotusta tarkentuneiden tietojen pohjalta. Ylempi kuvio esittää nettotulojen suhteellisen muutoksen kun vuoden 2016 verotus vaihtuu vuoden 2017 verotukseen palkkatasoilla 0 – 8000 euroa/kuukausi. Alemmassa kuvassa on vastaavasti esitetty nettotulojen absoluuttinen muutos euroina vuositasolla.

 

verokuvio1 verokuvio2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s