Työttömyys ja HS:n tilastokikkailu

Mitä pitkällisemmin joukkotyöttömyys jatkuu, sitä varmemmin lisääntyvät puheenvuorot, joissa työttömyyttä selitetään työttömien omalla käyttäytymisellä. Ikään kuin työttömät olisivat itse syypäitä työttömyyteensä. Siitä, mikä osuus työnantajilla ja työvoiman kysynnällä on tilanteeseen, puhutaan paljon harvemmin.

Viime aikoina monissakin puheenvuoroissa on annettu ymmärtää, että työttömyys olisi hyvin pitkälti vain kohtaanto-ongelma: työttömät ja avoinna olevat työpaikat eivät kohtaa toisiaan. Työttömät eivät hakeudu avoinna oleviin työpaikkoihin, kieltäytyvät niistä tai ovat liian vaativia työehtojen suhteen. Syyksi selitetään herkimmin sosiaaliturvajärjestelmän luomat kannustinloukut, joita vaaditaan poistettavaksi ja karsittavaksi sosiaaliturvaa heikentämällä, työttömyysturvan sanktioita lisäämällä ja työttömyysturvan ehtoja muutenkin kiristämällä.

Tätä viestiä välitti Helsingin Sanomien aukeama 19.10.2016, jossa oli iso otsikko: ”Puoli miljoonaa työpaikkaa odottaa ottajaa”. Tekstissä rinnastettiin toisiinsa työttömien työnhakijoiden määrä, joka elokuussa oli 340 000 ja vuoden aikana työvoimatoimistoihin ilmoitettujen työpaikkojen määrä, joka oli noin puoli miljoonaa viime vuonna ja jonka ennustetaan hieman kasvavan tänä vuonna.

Helsingin Sanomien otsikko 19.10.2016:
hesari_otsikko

Kardinaalivirhe Helsingin Sanomien kirjoituksessa on ensinnäkin yhden hetken poikkileikkaustiedon ja koko vuoden virtasuureiden sekottaminen ja vertaaminen toisiinsa. Kirjoituksessa mainittu työttömien työnhakijoiden lukumäärä oli lukumäärä tiettynä hetkenä, tarkemmin sanottuna elokuun viimeisenä päivänä. Sen sijaan lehden esittämät luvut työpaikoista ovat virtasuureita: luvut kertovat, kuinka paljon koko vuoden aikana työpaikkoja on tai oli jossakin vaiheessa avoimena työvoimahallinnon järjestelmissä.
hesari_teksti

Jos verrataan poikkileikkaustietoja, oikea vertailukohta 340 000 työttömälle on 35 900 työpaikkaa, jotka TEM:n kuukausikatsauksen mukaan olivat elokuun lopussa avoinna TE-toimistoissa. Ei tarvita kovinkaan hyvää laskupäätä sen huomaamiseksi, että työpaikkojen lukumäärä on työttömien lukumäärää pienempi.

Toinen virhe, enemmänkin ajatusvirhe, on kuvitelma, että avoimet työpaikat olisi suunnattu vain työttömille. Työpaikkoja hakevat myös jo töissä olevat tai esimerkiksi ensimmäistä työpaikkaa etsivät opiskelijat ja koulusta valmistuneet. Työnantajat puolestaan valitsevat avoinna olevaan työpaikkaan usein mielummin jo työssä olevan työnhakijan, kuin työttömän, etenkin jos työtön on ollut pitkään työtön.

Työnvälitystilastot kertovat, että kaikkien työhakijoiden määrä on paljon suurempi kuin työttömien työnhakijoiden lukumäärä. Seuraavassa taulukossa on esitetty sekä poikkileikkaustieto elokuun lopusta 2016 että koko vuoden 2015 virtaluvut eli niiden henkilöiden lukumäärä, jotka koko vuoden aikana ovat olleet työnhakijoina.

 

Vuoden 2015 aikana

Elokuun lopussa 2016

Työnhakijoita yhteensä

880 000

646 600

Työttömiä työnhakijoita

713 000

340 500

 

Jos verrataan virtasuureita, Hesarin vertailua totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että viime vuonna noin 500 000 avointa työpaikkaa oli hakemassa 880 000 henkilöä. Tässäkin nähdään, että avoimia työpaikkoja ei riittänyt kaikille hakijoille, ei ainakaan työvoimahallinnon rekisteritietojen valossa. Lisäksi on otettava huomioon, että suinkaan kaikki työnhakijat eivät ole rekisteröityneet työnhakijoiksi TE-keskuksiin.

Lukua puolesta miljoonasta avoimesta työpaikasta on hyvä katsoa tarkemmin. Osa niistä joka tapauksessa täyttyy ja on tänä vuonna jo täyttynyt, joten on väärin sanoa, että ne nyt ”odottavat ottajaansa”. Elokuun lopussa avoimia työpaikkoja oli mainitut 35 900 eikä suinkaan puoli miljoonaa.

Vuodelta 2015 voidaan esittää seuraava laskelma:

Avoimet työpaikat 2015 TEM:in mukaan

Vuoden alussa avoimia työpaikkoja

24 700
Uusia avoimia työpaikkoja

+ 492 300

Avoimia työpaikkoja vuoden aikana kaikkiaan

= 517 300

Avoimista työpaikoista täyttyi

– 133 400

Työnantaja peruutti työpaikkailmoituksen

 – 23 700

Hakuaika loppui tai riittävästi hakijoita

– 331 900

Vuoden 2015 lopussa avoimia työpaikkoja

= 28 100

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin lähes 500 000, kun vuoden alussa niitä oli 24 700. Siten yhteensä avoimia työpaikkoja oli vuoden aikana 517 300. TEM:illä on tieto, että näistä työpaikoista 133 400 täytettiin ja 23 700 peruutettiin. Valitettavasti TEMin tilastotiedot eivät kerro kovinkaan tarkkaa tietoa siitä, mitä kaikille avoimille työpaikoille lopulta tapahtuu. Varsin suuri joukko, 331 900 työpaikkaa on sijoitettu  luokkaan ”hakuaika loppui tai riittävästi hakijoita”. Kun vuoden lopussa oli edelleen avoimia työpaikkoja vain 28 100, voidaan kuitenkin päätellä, että ilmeisesti valtaosa niistäkin työpaikoista täytettiin tai sitten tilanne muuttui niin, että työnantaja ei enää tarvinnut lisää työvoimaa.

Esimerkiksi huhtikuussa 2016 TE-keskuksiin ilmoitettiin noin 60 000 uutta työpaikkaa ja työpaikkoja oli kuukauden aikana yhteensä tarjolla oli lähes 110 000. Kuitenkin kuukauden lopussa niistä oli jäljellä vain 45 500, joten luultavasti useimmat uudet työpaikat myös täytettiin vaikkakaan täysin kattavaa tilastotietoa siitä ei ole.

Avoimiksi työpaikoiksi ilmoitetaan TE-keskuksiin hyvin monenlaisia työpaikkoja. Kevättalvella lukuja kasvattavat koululaisten kesätyöpaikat, joita ilmoitetaan suurin joukoin. On myös mahdollista, että osa työpaikoista ilmoitetaan TEMin järjestelmiin useita kertoja. Siten avoimia työpaikkoja koskevat TEMin luvut eivät ole juuri rinnastettavissa työttömien lukumäärää koskeviin tietoihin. Ennen kuin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa aletaan paisutella näiden tilastojen avulla, on hyvä tutustua tarkemmin tilastojen sisältöön.

PERTTI HONKANEN

Tilastotietojen lähteet: Työ- ja elinkeinomisteriö. Työllisyyskatsaus joulukuu 2014, joulukuu 2015, huhtikuu 2016, elokuu 2016; TEM  Tilastotiedote 2016:2, Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2015

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Työttömyys ja HS:n tilastokikkailu

  1. Onpa Helsingin Sanomat onnistunut taas sekoittamaan asioita. Toisaalta ei mikään ihme, kun ottaa huomioon, että jutun kirjoittanut Juha-Pekka Raeste, joka on kuuluisa väärinkäsityksistään. Eikö HS:lta pitäisi vaatia oikaisua?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s