Yövartijavaltio? Havaintoja valtion henkilöstön vähentämisestä ja työllisyysvastuun katoamisesta

taulukko_valtio

Pardia-ammattijärjestön uusimmassa jäsenlehdessä (PardiaNyt 2016/3) valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio kertoo, että hänen virka-aikanaan valtion henkilöstö on supistunut 86 000 henkilöstä 73 000:een ja että se on maakuntauudistuksen jälkeen ehkä 68 000.

Valtion työmarkkinajohtaja on valtion henkilöstöpolitiikasta vastaava virkamies, joka työskentelee osastopäällkkönä valtiovarainministeriössä.

Sarkio nimitettiin virkaansa valtiovarainministeriöön kolmisen vuotta sitten, vuonna 2013. Siten vain muutamassa vuodessa valtion henkilöstö on vähentynyt  noin 13 000:lla haastattelun lukujen perusteella.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen mukaan valtion budjettitalouden piirissä työskentelee 71 500 henkilöä ja henkilötyövuosia tehdään 70 900. Suunta on siis edelleen alaspäin. Ohessa valtion talousarvioiden luvuista laadittu taulukko valtion budjettitalouden henkilötyövuosista.

– Aloittaessani joku meillä kysyi, uskonko minä, että valtion henkilöstömäärä voidaan painaa alle 70 000:n. Vastasin, että en usko, sanoo Sarkia.

Näin valtiovarainministeriön keskeinen virkamies on itsekin yllättynyt siitä, miten nopeasti valtion henkilöstö on supistunut ja supistumassa.

– Me olemme enää yövartijavaltio siinä mielessä, että puolet väestä on turvallisuusalaa ja vain toinen puoli tekee perinteistä viranomaisen virastoarkea. Sarkion mielestä nykyinen valtio on hyvin erinäköinen kuin vielä jokunen vuosi sitten. – Pääosassa ovat poliisi, raja, tulli, puolustusvoimat, vankeinhoitolaitos, oikeuslaitos, sanoo Sarkio.

Sarkion puheet yövartijavaltiosta ovat melko lailla liioittelua siinä mielessä, että valtion budjetista toki edelleen käytetään suuri osa sosiaaliturvaan ja valtio rahoittaa yhdessä kuntien kanssa laajasti sosiaali- ja terveyspalveluja sekä koulutusta. Mutta varsinaisen keskusvaltion oma toiminta alkaa tosiaan muistuttaa ”yövartijavaltiota”, mikä on uusliberalistisen yhteiskunta-ajattelun eräänlainen ihanne: valtion tehtävät on supistettava minimiin lähinnä yleisen turvallisuuden ylläpitämiseen armeijan, poliisin ja oikeuslaitoksen avulla.

Valtion työpaikat vähentyvät

Valtion henkilöstön vähentymiseen ovat vaikuttaneet monet uudistukset ja budjettiratkaisut. Yksi suurimpia päätöksiä oli vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki, joka siirsi valtion palkkalistoilta pois noin 30 000 henkilöä. Tosin useimmat yliopistot määritellään edelleen julkisoikeudellisksi laitoksiksi, mutta yliopistot eivät ole enää suoraan valtion budjettiin kytkettyjä laitoksia. Valtion budjetissa on enää yksi suuri könttäsumma ylipistojen rahoitusta varten. Tämä on myös yksi esimerkki eduskunnan budjettivallan kaventamisesta. Yliopistojen henkilöstöpolitiikka ei kuulu enää eduskunnalle, ja kuten on nähty, väen vähentäminen on käynyt helposti päinsä yliopistojen omin päätöksin.

Kansantalouden tilinpidossa yliopistojen henkilöstö luetaan kuitenkin edelleen pääosin valtionhallinnon työllisiksi. Kansantalouden tilinpidon mukaan valtion työllisiä on ollut enimmillään 163 100 vuonna 1988. Sen jälkeen valtiolta on hävinnyt lähes 30 000 työpaikkaa. Vuonna 2015 niitä oli jäljellä 135 200, mikä siis siis sisältää yliopistojen henkilökunnan ja muitakin laitoksia, jotka eivät kuuluva varsinaiseen budettitalouteen.

Henkilöstön vähentymisestä voidaan poimia joitakin esimerkkejä. Niinpä poliisin henkilökuntaa on vähennetty melko tasaisesti vuodesta 2005 lähtien. Vuoden 2017 budjetissa poliisin henkilöstömääräksi kerrotaan 9 571, mikä on noin 1 500 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2005. Vaikka ei pitäisi poliisien puutetta kovin suurena yhteiskunnallisena ongelmana, tuntuisi kuitenkin luonnollisemmalta että esimerkiksi väestön ja liikennemäärien kasvu johtaisi myös poliisivirkojen lisääntymiseen.

Sama suunta näyttää olevan kaikilla hallinnonaloilla. Esimerkiksi tuomioistuimista vähennettiin 330 työpaikkaa vuodesta 2010 vuoteen 2015 ja vankeinhoidosta 350 työpaikkaa ja hätäkeskuksista yli 200 työpaikkaa. Myös ”yövartijavaltion” toimintoja ohennetaan.

Kun viime vuosina talous on ollut lamassa ja työttömyys – etenkin pitkäaikaistyöttömyys – kasvussa, voisi luulla, että ainakin työvoimahallinnossa väkeä olisi lisätty. Päinvastoin, ELY-keskusten ja TE-toimistojen henkilökuntaa on vähennetty voimakkaasti viime vuosina. Valtion budjetin mukaan ensi vuonna TE-toimistoissa työskentelee 2 690 henkilöä, mikä on lähes 1000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2010. Näyttää siltä, että juuri työvoimahallinnon tehtäväksi on annettu näyttää esimerkkiä julkisen hallinnon säästö- ja tehostamispolitiikassa.

henkilotaulukko

Eri tahoilta tulee tietoa, että työttömien on nykyisin vaikeuksia saada edes puhelimella yhteyttä TE-toimistoihin, saati sitten saada henkilökohtaista palvelua.

Vartiainen: Julkisen sektorin tehtävä ei ole työllistää

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kirjoitti pari vuotta sitten (ollessaan vielä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtaja), että julkisen sektorin tehtävä ei ole työllistää. Sen on vain tuotettava palvelut mahdollisimman tehokkaasti. ”Julkisen sektorin tehtävä ei ole työllistää vaan palvella kansalaisia”, vieläpä ”mahdollisimman pienellä, ei suurella henkilöstöllä” (Suomen Kuvalehti 2014/42).

Hän olisi voinut jatkaa saman tien, että vielä vähemmän yksityisen sektorin yritysten tehtävänä on työllistää. Yksityisten yritysten tehtävänähän on tuottaa voittoa omistajilleen. Milton Friedman kehitti tunnetussa artikkelissaan vuonna 1970 tästä oikein moraaliopin: ei ole olemassa yritysten yhteiskunnallista vastuuta, ja jos onkin, se on vain omistajien voittojen kasvattaminen. (Milton Friedman: The Social Responsibility of Business is to Increase its Profits. New York Times 13.9.1970) Vartiaisen esittämä rajaus, jonka mukaan julkisen sektorin tehtävänä ei ole työllistää, on oikeastaan vain yksi muunnelma Friedmanin teesistä, nyt sovellettuna julkiseen sektoriin.

Juhana Vartiaisen esittämää oppia siitä, että julkisen sektorin tehtävänä ei ole työllistää, ei ole aina pidetty ainakaan itsestään selvänä. Vuonna 2002 kumotussa vuoden 1987 työllisyyslaissa oli mm. käsite valtion työvirasto. Työvirastojen oli samoin kuin kuntien ja kuntainliittojen oli laadittava vuosittain suunnitelma työmäärärahoin ja työllisyysmäärahoin rahoitettavista töistä. Lakiin liittyvässä asetuksessa lueteltiin, mitkä ovat näitä työvirastoja: ammattikasvatushallitus, ilmailuhallitus, merenkulkuhallitus, metsähallitus, metsäntutkimuslaitos, museovirasto, posti- ja telelaitos, puolustusministeriö, rajavartiolaitos, rakennushallitus, tie- ja vesirakennuslaitos, Valtionrautatiet sekä vesi- ja ympäristöhallitus. Osa näistä laitoksista ja virastoista on jo aikoja sitten lakkautettu (esim. rakennushallitus) tai yhtiöitetty (esim. posti) ja yksityistetty (esim. telelaitos).

Ulkoistamisesta yksityistämiseen

Ulkoistamisen suuri käänne tapahtui 1990-luvulla. Viime vuosikymmeniltä on monta esimerkkiä siitä, miten julkisten palvelujen supistaminen etenee usein ketjussa: ulkoistaminen, liikelaitostaminen, yhtiöittäminen, yksityistäminen.

Esimerkiksi rakennushallituksen palvelutoiminnoista muodostettiin 1990-luvulla Engel-Yhtymä Oy nimiminen valtion yhtiö. Jo vuonna 1998 se yksityistettiin. Silloin ostajana oli MB Rahastot. Ei kestänyt kauankaan kun se vuonna 2004 yhdistettiin ISS-yhtymään, joka on nykyisin Kööpenhaminan pörssissä noteerattu kansainvälinen suuryhtiö. Sillä on nykyisin noin 505 000 työntekijää 77 maassa ja sen liikevaihto oli viime vuonna 79,6 miljardia Tanskan kruunua eli noin 11 miljardia euroa. ISS-yhtymä on paljolti laajentunut julkisen sektorin tomintojen ulkoistamisen myötä. Yhtymän palveluvalikoimaan kuuluvat siivous, vartiointi, kiinteistöjen hoito, työpaikka- ja laitosruokailu ym.

Leena Eräsaari kuvasi vuonna 2002 ilmestynessä kirjassaan rakennushallituksen lakkauttamista ja sen toimintojen liikelaitostamista ja yhtiöittämistä. Siinä yhteydessä mm. irtisanottiin noin 1000 siivoojaa, minkä korkein oikeus sittemmin totesi laittomaksi. (Leena Eräsaari: Julkinen tila ja valtion yhtiöittäminen. Helsinki: Gaudeamus 2002).

Samalla tavalla kuin valtion siivoustoiminnalle ja kiinteistöpalveluille kävi valtion työterveyspalveluille, joka yhtiöitettiin vuonna 1996 perustamalla ensin MediVire Työterveyspalvelut -niminen valtionyhtiö. Valtion osake-enemmistö myytiin vuonna 2000 yksityisille sijoittajille. Suomen Terveystalo Oy osti yhtiön vuonna 2007. Se on Suomen suurimpia yksityisiä terveydenhoitoalan yrityksiä. Vuodesta 2013 lähtien Terveystalon suurin omistaja on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö EQT, jonka omistamissa yrityksissä työskentelee noin 140 000 henkilöä.

Kumpikin esimerkki osoittaa, että  isoimman siivun ulkoistetuista toiminnoista käärivät usein suuret kansainväliset yritykset, eivätkä suinkaan jotkut kotoisat paikalliset yritykset.

Kun valtion toiminnot supistuvat, valtion on entistä vaikeampi toimia työllistäjänä, vaikka määrärahoja esim. työllistämistukeen olisi käytettävissä. Viime vuosina vastuuta pitkäaikaistyöttömistä on siirretty kunnille. Jos sote-uudistuksen myötä myös kuntien toimintoja merkittävästi supistetaan, yhtiöitetään ja yksityistetään, myös paikallistasolla mahdollisuudet työllistää työttömiä supistuvat. Yhtiötä ei voida budjettipäätöksillä velvoittaa saati pakottaa työllistämään työttömiä toisin kuin valtion ja kuntien budjeteista suoraan rahoitettuja laitoksia ainakin periaatteessa vielä voidaan. Sitä paitsi kilpailusäännökset ja EU:n valtiontukia koskevat määräykset rajoittavat ja hankaloittavat yksityisille ja markkinaehtoisesti toimiville yrityksille suunnattavaa työllistämistukea. Näitä rajoituksia valtion tai kuntien budjeteista rahoitettavilla laitoksilla ei yleensä ole.

Suomen valtiota tuskin voidaan vielä katsoa yövartijavaltioksi, mutta valtion ja kuntien toimintojen ulkoistaminen, yhtiöittäminen ja yksityistäminen vie kehitystä siihen suuntaan. Se vähentää myös julkisen sektorin mahdollisuuksia toimia puskurina työmarkkinoiden vaihteluja vastaan.

PERTTI HONKANEN

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s