Yrittäjävähennyksen anatomiaa

 

Tämän vuoden tärkeimpiä uutuuksia verotuksessa on yrittäjävähennys. Yritystulosta, olipa se ansiotuloa tai pääomatuloa, vähennetään verotuksessa 5 prosenttia ennen kuin veroja ryhdytään laskemaan. Yrittäjävähennys koskee yksityisyrittäjiä, jotka harjoittavat yritystoimintaa yksityishenkilöinä tai toiminimen muodossa. Se koskee myös maa- ja metsätalouden harjoittajia sekä poronhoitoa. Samoin vähennys lasketaan yritystulosta, joka saadaan avoimista ja kommandiittiyhtiöistä ja muista yhtymistä, jotka eivät ole osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoisia.

Yrittäjävähennystä on perusteltu lähinnä sillä, että yhtiöverotusta on alennettu viime vuosina. Kataisen hallituksen aikana yhtiöverotusta alennettiin kuudella prosenttiyksiköllä 26 prosentista 20 prosenttiin. Kyse on siten eräänlaisesta sisäisestä verokilpailusta: ”Kun muut saavat verohelpotuksia, meidänkin on saatava.” Viime aikojen budjettipolitiikasta voisi kyllä johtaa toisenkinlaisen maksiimin: kuin joiltakin leikataan, muiltakin on leikattava.

Tuloa, johon yrittäjävähennys kohdistuu, on verohallituksen uusimpien tilastojen mukaan noin 5 miljardia euroa. Siitä 5 prosentin vähennys on noin 250 miljoonaa euroa. Tällaisesta summasta perittävä vero riippuu tietenkin kunkin henkilön henkilökohtaisesta tulosta ja sen rakenteesta. Hallituksen esityksessä (176/2016) oli arvio 123 miljoonan euron veromenetyksestä vuonna 2017.

Kun uuden verovähennyksen vaikutuksia mietitään, on hyvä huomata muuan seikka, jota hallituksen esityksessä ei mitenkään korosteta. Siinä mainitaan vain sivumennen, että yritystuloon sovellettaessa 5 prosentin vähennys tehdään ennen kuin tulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi. Siitä seuraa, että yrittäjävähennys vaikuttaa kaikkiin niihin tulokäsitteisiin, jotka määrittävät muut verovähennykset ja lopullisen verotettavan tulon. Erityisen tärkeä on käsite ”puhdas ansiotulo”, jota tarvitaan mm. kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen, valtionverotuksen työtulovähennyksen, vielä tänä vuonna voimassa olevan lapsivähennyksen, eläketulovähennysten ja yleisradioveron laskemisessa.

Menemättä lähemmin eri vähennysten ja verojen laskukaavoihin, voidaan ottaa esimerkiksi valtionverotuksen työtulovähennys, joka vaikuttaa veroihin melko laajalla tuloalueella. Tänä vuonna vähennystä voi saada, jos työtulot ovat vähintään 2 500 euroa vuodessa. Vähennys kasvaa, kunnes työtulo saavuttaa tulorajan 13 800 euroa vuodessa. Vähennys alkaa pienentyä, kun puhdas ansiotulo eli ansiotulo, josta tulonhankkimiskulut on vähennetty, ylittää 33 000 euron rajan. Vähennys supistuu sitten hitaasti ja poistuu vasta kun puhdas ansiotulo ylittää 127 000 euron vuositulorajan.

Kun kuvaan tulee 5 %:n vähennys, joka pienentää laskelmassa käytettävää työtuloa ja puhdasta ansiotuloa, vähennyksen laskukaavasta seuraa, että pienillä 2 500 – 14 500 euron vuosituloilla valtionverotuksen työtulovähennys pienenee. Näillä tulotasoilla yrittäjävähennyksestä ei saada täyttä hyötyä. Sen sijaan melko laajalla tuloalueella 33 250 – 133 500 euroa työtulovähennys kasvaa. Suurimillaan tämä etu, eräänlainen lisäbonus yrittäjävähennystä hyödyntäville, on lähes 100 euroa vuodessa. Samansuuntaisia vaikutuksia sillä, että vähennys pienentää puhdasta ansiotuloa, on joihinkin muihin vähennyksiin, mm. kunnallisverotuksen ansiotulovähennykseen. Tuloalue, jossa yrittäjä joko hyötyy tai menettää, vaihtelee eri tapauksissa. Sillä, että vähennys vaikuttaa ”puhtaan ansiotulon” käsitteeseen ja pienentää sitä yrittäjillä, on vaikutuksia jopa yleisradioveroon. Tietyllä tuloalueella yrittäjät maksavat nyt noin 5 % pienempää yleisradioveroa kuin aikaisemmin.

Yrittäjävähennyksen määritelmästä seuraa myös, että se käytännössä kohdistuu ensi sijassa ansiotuloihin eikä pääomatuloihin. Yrittäjän tulon pääomatulo-osuus määräytyy yrittäjän yritysvarallisuuden mukaan. Kun yrittäjävähennys tulee kuvaan mukaan, suhteellisesti aikaisempaa pienempi osuus yrittäjän tuloista katsotaan ansiotuloiksi. Koska suurten ansiotulojen verotus on kireämpää kuin pääomatulojen verotus, muutos on edullinen etenkin suurituloisille yrittäjille.

Yksinkertainen esimerkki. Oletetaan, että yrittäjän varallisuus on miljoona euroa ja vuositulo 500 000 euroa. Pääomatuloksi katsotaan joka tapauksessa 20 % varallisuudesta eli 200 000 euroa. Kun yrittäjävähennys otetaan huomioon, yrittäjän veronalainen tulo putoaa 475 000 euroon. Siitä 200 000 euroa on edelleen pääomatuloa. Veronalainen ansiotulo putoaa 300 000 eurosta 275 000 euroon. Vähennys on 8,3 prosenttia eli selvästi enemmän kuin 5 prosentin yrittäjävähennyksestä ensi alkuun päättelisi. Näin vähennys kohdistuu ensi sijassa ankarammin verotettuun ansiotuloon eikä pääomatuloon.

Tuloverolain logiikasta ja siinä olevista määrittelyistä seuraa, että yrittäjävähennys vaikuttaa myös mm. päiväsakkoihin sekä julkisiin veroluettelotietoihin. Päiväsakkojen laskenta lähtee liikkeelle ”puhtaasta ansio- ja pääomatulosta”. Yrittäjävähennys pienentää sekä puhdasta ansiotuloa että puhdasta pääomatuloa. Laki verotietojen julkisuudesta taasen määrää, että julkisia ovat tiedot verotettavasta ansiotulosta ja verotettavasta pääomatulosta, siis tuloista, josta kaikki vähennykset ja myös yrittäjävähennys on tehty. Olisi ollut aiheellista mainita myös näistä seikoista hallituksen esityksessä eduskunnalle.

Yrittäjävähennys on tehnyt tuloverojärjestelmästä entistä vaikeaselkoisemman. Ansio- ja pääomatulojen, työtulojen, eläketulojen ja muiden sosiaalietuuksien erottelun rinnalle on tullut yrittäjätulona saatujen työ- ja pääomatulojen erilainen kohtelu. Muutos houkuttelee muuttamaan palkkatuloja yrittäjätuloiksi silloin kun se on mahdollista. Esimerkiksi hyvätuloisten asiantuntijoiden kannattanee monissa tapauksissa muuttaa toimintansa yritysmuotoon, elleivät he sitten jo aikaisemmin ole hyödyntäneet pääomatulojen verotukseen ja osinkojen verohelpotuksiin liittyviä mahdollisuuksia.

Suuri osa yrittäjistä on toki pienituloisia. Tätä on käytetty uuden yrittäjävähennyksen perusteluna. Kuitenkin yritystulot keskittyvät paljolti hyvätuloisille yrittäjille, jotka tietenkin hyötyvät ainakin euromääräisesti enemmän uudesta vähennyksestä kuin pienituloiset yrittäjät. Edellä sanotusta sekä progressiivisen verotuksen yleisistä ominaisuuksista voidaan päätellä, että myös suhteellinen etu verovähennyksestä on hyvätuloisilla yrittäjillä yleensä suurempi kuin köyhällä pienyrittäjällä.

Verohallituksen tilastoista nähdään, että vuonna 2015 noin 18 prosenttia yrittäjätuloista keskittyi henkilöille, joiden veronalaiset tulot olivat vähintään 100 000 euroa.Heidän osuutensa kaikkien yrittäjätuloja saaneiden henkilöiden lukumäärästä oli noin 3 prosenttia. Myös hallituksen esityksessa (176/2016) tämä myönnettiin: ”Ehdotetusta vähennyksestä hyötyisivät euromääräisesti eniten harvalukuiset suurituloiset yritykset, joilla yritystoiminnan tuottama tulo verotetaan suureksi osaksi ansiotulona. Myös suurituloiset yritykset, joiden tulo verotetaan pääosin pääomatulona, hyötyisivät.” Hallituksen esityksessä todettiin tuloeroja kuvaavan Gini-kertoimen hieman kasvavan yrittäjävähennyksen myötä.

Oheisissa kuvioissa on esimerkki ansiotuloa saavan yrityksen verotuksen muutoksista tänä vuonna. Laskelmassa oletetaan, että yrittäjä saa vain ansiotuloksi määriteltyä yritystuloa ja että tämä sama tulo on myös yrittäjän eläkemaksujen peruste ja siten myös sairausvakuutusmaksujen maksuperuste. Verot on laskettu tuloille nollasta 100 000 euroon vuodessa.  Ensimmäisessä kuviossa 1 on esitetty verohelpotusten tuoma euromääräinen etu viime vuoden verotukseen verrattuna ja toisessa kuviossa 2 suhteellinen nettotulojen kasvu. Kuvioissa on punaisella värillä eritelty sairausvakuutusmaksujen muutoksen vaikutus, vihreällä yrittäjävähennyksen muutoksen vaikutus sekä violetilla värillä muut muutokset verotukseen. Kiky-sopimuksen perusteella yrittäjien sairausvakuutumaksuihin on tullut samanlainen hyvätuloisia hyödyttävä muutos kuin palkansaajille. Yrittäjien eläkemaksuja kiky-sopimus ei muuttanut eivätkä yrittäjät yleensä maksa työttömyysvakuutusmaksuja.

yritvah1
Kuvio 1. Yrittäjän ansiotulon tuloverohelpotukset 2017, €/v
yritvah2
Kuvio 2. Yrittäjän nettotulojen suhteellinen kasvu 2017

Jos yrittäjän ansiotulo on 100 000 euroa, hyöty yrittäjävähennyksestä ja muista verotuksen muutoksista kohoaa jopa lähelle 4 000 euroa vuodessa. Muutokset voivat suurentaa käteen jäävää tuloa jopa yli 6 prosenttia. Se on tietenkin melko paljon tilanteessa, jossa esimerkiksi perusturvaetuuksia leikataan tänä vuonna yleisesti 0,85 prosenttia ja joitakin tulonsiirtoja kuten opintorahoja vielä paljon enemmän.

Sosiaalipolitiittisessa keskustelussa usein tehty havainto on, että köyhiä kannustetaan tuloja pienentämällä ja rikkaita tuloja suurentamalla. Havainnon isä on mahdollisesti John Kenneth Galbraith, joka vuonna 1992 kommentoi USA:n konservatiivisia sosiaalipoliittikojen ajatuksia mm. näin: ”– –the rich needed the spur of more money, the poor the spur of their own poverty.” (The Culture Contentment, 1992) Sipilän hallitus on ottanut näyttää ottaneen tästäkin oppia.

PERTTI HONKANEN

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s