Luettua: Poleeminen johdatus Marxin poliittiseen taloustieteeseen

 

Michael R. Krätke: Kritik der politischen Ökonomie heute. Zeitgenosse Marx. Hamburg: VSA-Verlag 2017

Tunnettu saksalainen Marx-tutkija, Lancasterin yliopiston professori Michael R. Krätke kommentoi uusimmassa kirjassaan kantaa ottavasti Marxin poliittisen taloustieteen historiaa ja ajankohtaisuutta. Hampurin VSA-kustantamon julkaisema kirja koostuu pääosin aikaisemmin julkaistuista teksteistä, jotka käsittelevät lähinnä Marxin Pääoman syntyhistoriaa ja merkitystä nykymaailmassa, Marxia talousjournalistina sekä Marxin ja Engelsin suhdetta.

Krätke tuntee Marxin teokset ja niiden historian hyvin ja on myös perehtynyt MEGA-laitokseen, jossa julkaistaan kaikki tiedossa olevat ja säilyneet tekstit. Tässä mielessä kirja on yksi hyvä johdatus lisää tähän aihepiiriin. Nyt kun Pääoman I osan julkaisemisesta (1867) on kulunut 150 vuotta ja kun Marxin syntymästä (1818) on pian kulunut 200 vuotta, on odotettavissa, että erilaisia Marx-johdatuksia ja Marx-arvioita julkaistaan useitakin eri maissa.

Krätke tutkii Marxia nimenomaan poliittisen taloustieteen edustajana ja kriitikkona. Hän selventää Pääoman alaotsikkoa ”poliittisen taloustieteen kritiikki” korostamalla että kyse on tavallaan kolminkertaisesta kritiikistä:

  1. modernin porvarillisen yhteiskunnan, erityisesti sen taloudellisen perustan kritiikki;
  2. vallitsevien talousteorioiden kritiikki;
  3. taloudellisten kategorioiden kritiikki sellaisina kuin ne arkitajunnassa ilmenevät, kääntyneessä tai vääristyneessä muodossa.

Krätken kirjassa on melko paljon polemiikkia, joka kohdistuu mm. siihen, että marxilaiset taloustieteilijät tai Marx-tutkijat ovat käyttäneet varsin vähän energiaa Marxilla avoimiksi ja keskeneräisiksi jääneiden kysymysten selvittämiseen. Krätke korostaa teorian ratkaisemattomia ongelmia Marxin todellisena perintönä. Niihin paneutuminen olisi tärkeämpää kuin ”kirjoittelu kirjoitteluista”, Marx-eksegeetikkojen keskinäiset keskustelut ja väittelyt. Ja hän katsoo, että yleisemminkin nykyajan kapitalismikriitikot, esimerkiksi globalisaatiokriitikot, väheksyvät tai eivät riittävän hyvin tajua sitä, miten suuria analyttiisia ponnisteluja kapitalismin dynamiikan ymmärtäminen ja siitä perillä pysyminen vaatii.

Krätke on varsin tyytymätön ns. uuteen Marx-luentaan (”neue Marx-Lektüre”), joka erityisesti Saksassa painottuu Marxin tekstien pilkuntarkkaan lukemiseen ja lähinnä Pääoman ensimmäisten lukujen tulkintaan. Vulgaaritaloustieteen eli kapitalismia puolustelevan pintapuolisen taloustieteen nykyisten muotojen kritiikin laiminlyönti ja keskittyminen korkealentoiseen filosofiseen Marx-eksegetiikkaan ei ole Krätken mielestä pelkästään tyhmää, vaan se on myös suuri virhe. Yhdessä alaviitteessä hän kuvaa typeryydeksi sitä, että Marxin arvoteoria redusoidaan arvomuodon analyysiksi, jolla hän selvästikin viittaa Saksassa ja osin anglosaksisissakin maissa suosittuun ”arvomuodon analyysiin” ja ”monetaariseen arvoteoriaan”. Hän ei myöskään pidä siitä, että kaikki tätä ”uutta Marx-luentaa” edeltänyt marxilaisuus ja tutkimus leimataan ”perinnemarxilaisuudeksi” (”Traditionsmarxismus”).

Myö muita neue Marx-Lektüren keskeisiä teesejä Krätke tyrmää. Krätke sanoo, että Pääoman erityisluonne ei piile sen metodissa, vaan että Marxin metodit olivat pikemminkin tavanomaisia. Krätke katsoo, että Pääoma ei ole ”ideaalin” kapitalismin ”puhdasta teoriaa”. Marxin ”hegelöintiin”, siihen, että Pääoma kirjoitetaan ikään kuin uudestaan Hegelin dialektiikan mukaisesti, Krätke suhtautuu varsin torjuvasti: se ei tuota muuta kuin loputonta sekasotkua.

Viittaamalla erityisesti Marxin laajaan journalistiseen työhön, mm. monivuotiseen avustajasuhteeseen New York Tribunen kanssa, Krätke pyrkii kumoamaan väitteet, ettei Marx olisi lainkaan perehtynyt valtio-oppiin, maailmantalouteen, kansainväliseen politiikkaan ym. aihepiireihin, jotka itse Pääomassa jäävät melko vähälle huomiolle. Kräkte katsoo, että Marxin lukuisat lehtikirjoitukset mm. talous- ja finanssikriiseistä täydentävät Pääomaa ja antavat ainakin viitteitä teoreettisiin kehittelyihin, vaikka useimmat artikkelit eivät ole luonteeltaan teoreettisia. Tämä koskee etenkin Marxin rahateoriaa, joka ei suinkaan rajoitu vain Pääoman kolmeen ensimmäiseen lukuun. Krätke korostaa Marxin rahateorian kompleksisuutta. Se ei ole ”metallinen”, niin kuin usein kuvitellaan, vaan paljon monitahoisempi ottaen huomioon rahan kaikki muodot ja luottorahan sen korkeimpana muotona.

Marxia talousjournalistina käsittelevä jakso kirjassa sisältää paljon mielenkiintoista informaatiota. Marxin kirjoitukset 1850-luvun finanssispekulaatioista ja -kriiseistä vaikuttavat varsin ajankohtaisilta. Marx kirjoittaa ”pörssiskolastiikasta” ja ”finanssialkemiasta”, erilaisten arvopaperimuunnosten, bonusten ja preemioiden maailmasta, ja päätyy sanomaan, että maailmassa tuskin on suurempaa humpuukia kuin niin sanotut finanssimarkkinat (Finanzwesen). Tämä tuo mieleen Ylen uutiset, joissa aina merkittävien uutistapahtumien yhteydessä kysellään, mitä mieltä ”markkinat”, tarkemmin sanottuna finanssimarkkinat ovat maailmanmenosta.

Kirjan viimeinen luku käsittelee Marxin ja Engelsin suhdetta. On jossain määrin muotia väittää, että Engels olisi vain popularisoinut tai jopa vulgarisoinut Marxin teoriaa tai että Engels olisi suorastaan tehnyt vakavia virheitä toimittaessaan Pääoman II ja III osat julkaistaviksi. Krätken mukaan tällainen kritiikki aliarvioi Engelsin roolia. Krätke huomauttaa ironisesti, että kriitikot ilmeisesti kuvittelevat tuntevansa Marxin ja Marxin työskentelytavat paremmin kuin Engels tunsi. Sitä paitsi joillakin kriitikoilla näyttää olevan Marxia itseään selvempi näkemys siitä, miten Pääoman II ja III osa olisi pitänyt kirjoittaa.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja inspiroiva kirja, vaikkakin joitakin Krätken arvioita voi pitää hieman kärjistettyinä eikä kirja sinänsä tartu teorian avoimiin kysymyksiin.

PERTTI HONKANEN

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s