Horace Greeley, Marx ja antirasismi

Satunnainen matkailija voi maailmalla liikkuessaan törmätä moniin muistomerkkeihin, joiden merkitys voi hänelle jäädä hämäräksi. Kun tämän vuoden huhtikuussa kävimme New Yorkissa, hotellimme lähellä Broadwayn ja 6. avenuen kulmassa oli Greeleyn aukio (Greely Square), Greeleyn puisto (Greeley Square Park) ja Horace Greeleyn patsas. Muistomerkissä tämä Greeley esitellään New Yorkin kirjanpainajien ammmattijärjestön (New York Typographical Union No. 6) ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Muistomerkin jalustaan kirjoitettu teksti antaa siten kuvan, että Greeley oli merkittävä USA:n ay-liikkeen pioneeri. Mutta uteliaisuuteni heräsi, ja katsoin mm. Wikipediasta, kuka Greeley oikein oli. Selvisi mm., että New Yorkissa on toinenkin Greeleyn patsas, lähellä kaupungin hallintorakennusta City Hall Parkissa.

Horace Greeleyn patsas Broadwayn ja 6th Avenuen risteyksessä, Greeleyn aukiolla.

Horace Greeley (1811–1872) oli paljon muutakin kuin ammattijärjestön perustaja. Hänet tunnetaan ennen muuta New-York Tribune -sanomalehden perustajana ja päätoimittajana ja myöhemmin poliitikkona ja jopa presidenttiehdokkaana. Vuonna 1841 perustettu New-York Tribune (joka ilmestyi välillä nimellä New York Daily Tribune) oli aikanaan USA:n suurimpia sanomalehtiä, joka levisi koko valtakuntaan, muuallekin kuin New Yorkiin. Lehti ilmestyi vuoteen 1924 saakka, jolloin se yhdistyi New York Heraldiin. Näin syntyi New York Herald Tribune. Sen perillisiä ovat International Herald Tribune ja nykyinen New York Times International Edition.

New-York Tribunen linjaa voi luonnehtia lähinnä liberaaliksi ja edistykselliseksi. Se oli sisällissodassa selkeästi pohjoisvaltioiden ja orjanomistuksen lakkauttamisen puolella. Myös Greeleytä voinee luonnehtia lähinnä liberaaliksi, mutta hän oli kiinnostunut kaikista aikansa edistyksellisistä aatteista. USA:ssa vuonna 1892 julkaistu elämäkertateos kertoo Greeleyn kiinnostuksesta erilaisia 1800-luvulla suosittuja sosialistisia virtauksia kohtaan. Näitä olivat fourierismi, owenismi ja erilaiset kristillis-sosialististiset suuntaukset sekä osuuskunnallinen toiminta. Greeleyn maailmankuvaa muokkasivat mm. lapsuuden köyhyys ja vuosien 1837-1838 talouskriisi, ”New Yorkin kauhut vuonna 1838”, kuten elämäkerran kirjoittaja sanoo viitaten työttömyyteen, köyhyyteen ja vararikkoihin.

Greeley oli myöhemmin vuonna 1872 lyhytikäiseksi jääneen liberaalis-republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaana saaden 44 prosenttia äänistä. Vastustajat pilkkasivat häntä kommunistiksi, ateistiksi, kasvissyöjäksi, vapaan rakkauden kannattajaksi ym. eli kaikeksi sellaiseksi, jota kunnon konservatiivit ja porvarit vihasivat.

New-York Tribunella ja Greeleyllä oli merkittävä linkki eurooppalaiseen sosialismiin ja työväenliikkeeseen, nimittäin Karl Marxiin, josta tuli lehden Euroopan kirjeenvaihtaja vuonna 1851. Marx jatkoi kirjeenvaihtajana 10 vuotta vuoteen 1862, kirjoittaen arviolta 500 artikkelia lehteen. Marx kommentoi kansainvälisiä tapahtumia kuten Krimin sotaa, taloudellisia suhdanteita ja myös Englannin ja muiden maiden sisäpolitiikkaa. Usein Engels kirjoitti kirjoitukset Marxin nimissä. Toisinaan New York Tribune julkaisi Marxin kirjoituksia omissa nimissään lehden pääkirjoituksina ilman Marxin lupaa. Joka tapauksessa Marx sai näkemyksilleen näin varsin laajan lukijakunnan. Yhteistyö ei ollut aivan kitkatonta. New-York Tribune nuukaili kirjoituspalkkioissa ja toisinaan lyhensi Marxin juttuja mielivaltaisesti. Eikä linjakysymyksissä aina ollut yhteistä säveltä.

Marxin kirjeenvaihtajakauteen sisältyy mm. vuosien 1857–1859 talouskriisi, jota voidaan pitää ensimmäisenä globaalina talouskriisinä. Se innoitti Marxia toden teolla aloittamaan kirjoitustyön, jonka ansiosta kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1867 ilmestyi Pääoman ensimmäinen osa. Vuosina 1857–1858 syntyi Pääoman tunnettu esityö, laaja Grundrisse-käsikirjoitus. Sen pohjalta Marx julkaisi vuonna 1859 kirjasen Poliittisen taloustieteen arvostelua (Zur Kritik der politischen Ökonomie), joka oli tarkoitettu alkusoitoksi Marxin suurelle taloustieteelliselle hankkeelle ja jonka jatko kuitenkin viivästyi vuoteen 1867. New-York Tribunelta saadut kirjoituspalkkiot olivat Marxille yksi keino rahoittaa tutkimuksiaan.

New-York Tribuneen ja muihin julkaisuihin kirjoittamiensa artikkeliensa ansiosta Marxia voi luonnehtia myös talousjournalistiksi, yhdeksi ensimmäisistä. Esimerkiksi vuoden 1856 lokakuussa New-York Tribunessa ilmestyi Marxin kirjoitus Rahakriisi Euroopassa (Monetary Crisis in Europe), jonka luonnehdinnat keinottelusta, pörssikuumeesta, spekulaatiomaniasta, pankkipaniikista ym. soveltuvat hyvin kuvaamaan tilannetta, josta viimeisin maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi kymmenen vuotta sitten, noin 150 vuotta Marxin kirjoituksen jälkeen.

Kirjeenvaihtajana Marx seurasi tiiviistii myös USA:n tapahtumia, ja myöhemmin suhteiden New-York Tribuneen jo katkettua, USA:n sisällissotaa, josta hän kirjoitti kommentaareja muihin julkaisuihin, erään laskelman mukaan noin 40 artikkelia. Jo ennen sisällissotaa hän seurasi sympatialla orjuuden vastustajien (abolitionistien) taistelua orjuuden puolustajia vastaan Kansasissa. Marx näki USA:n sisällissodan tuloksen ja orjanomistuksen päättymisen suurena historiallisena tapahtumana, joka edisti työväen vapautumista laajemminkin. Marx kunnioitti Abraham Lincolnin panosta pohjoisvaltioiden voitossa ja orjuuden lakkauttamisessa. Kun Lincoln valittiin vuonna 1864 uudelleen presidentiksi, hänelle lähetettiin Marxin muotoilema Kansainvälisen työväenliiton onnittelusähke. Pääomaan, joka ilmestyi vain pari vuotta USA:n sisällissodan päättymisen jälkeen, Marx kirjoitti: ”Valkoihoisten työ ei voi vapauttaa itseään siellä, missä mustaihoisten työtä painaa häpeän leima”. Hän kirjoitti, että sisällissodan tuloksen ansiosta taistelu kahdeksantuntisen työpäivän puolesta eteni ”seitsemän peininkulman saappain” Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Marx arvioi, että USA:ssa itsenäinen työväenliike oli kokonaan lamassa ”niin kauan kuin orjuus häpäisi osaa tasavallasta.” (Pääoma I, 274).

Historioitsija Charles Reitz katsoo, että Marx oli Greeleyn yhteistyökumppani ja puhemies radikaalin politiikan ja rotujen tasa-arvon puolesta, taistelussa orjanomistusta vastaan, vaikka heidän näkemykset eivät suinkaan olleet yhteneviä monissa asioista. Kun nyt rasismi uudelleen nostaa päättää USA:ssa ja myös sisällissodan perinnöstä ja symboleista kiistellään – presidentti Trumpin osallistuessa kiistoihin kyseenalaisilla kommenteillaan – voi kurkistus historiaan voi tältäkin osin olla hyödyllinen.

PERTTI HONKANEN

Lähteitä:

Reitz, Charles: Horace Greeley, Karl Marx and German 1848ers: Anti-Racism in the Kansas Free State Struggle, 1854–64. Marx-Engels-Jahrbuch 2008. Berlin: Akademie Verlag 2009

Hale, William Harlam: When Marx worked for Horace Greeley. American Heritage 1957(8):3, April 1957

Sotheran, Charles: Horace Greeley and Other Pioneers of American Socialism. New York: Mitchell Knnerley 1915 (alkuteos 1892)

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s