Leikkausmatematiikkaa

Niin sanottua aktiivimallia koskevassa keskustelussa näyttää unohtuvan, että työttömyysturvaan on jo vuosina 2017 ja 2018 tehty niin sanottu indeksileikkaus. Se kohdistuu perusturvaan täydellä painollaan ja hieman pienemmällä painollaan myös ansioturvaan. Sitä paitsi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty. Koska lyhennys koskee vain uusia jaksoja, jotka ovat alkaneet aikaisintaan viime vuonna, lyhennyksen vaikutus alkaa näkyä vasta tänä vuonna. Ensimmäiset 500 päivästä 400 päivään ja 400 päivästä 300 päivään lyhennetyt päivärahajaksot päättyvät tänä vuonna.

Erilaisia sosiaaliturvaleikkauksia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon niiden kasautuva vaikutus. Myös vertailukohta, johon leikattua tulonsiirtoa verrataan, vaikuttaa käsitykseen leikkauksen suuruudesta.

Politiikkaa ja sosiaaliturvan muutoksia vähänkin seuranneet luultavasti tietävät, että vuonna 2017 useita perusturvaetuuksia leikattiin noin 0,85 prosentilla. Tämä koski mm. työttömien peruspäivärahaa, kansaneläkkeitä, vammaistukia, lasten kotihoidon tukea ym.

Tämä 0,85 prosenttia ei sinänsä kuulosta kovin suurelta muutokselta eikä kovin merkitykselliseltä. On vain hyvä muistaa, että leikkaus kohdistui useimpiin sellaisiin etuuksiin, joita normaalisti olisi pitänyt korottaa kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti. Normaali kansaneläkeindeksin tarkistus, joka olisi pitänyt etuuksien suhteen kuluttajahintojen kehitykseen ennallaan, olisi ollut viime vuoden alussa 0,4 prosenttia. Jos leikkauksen suuruus lasketaan suhteessa tähän normaaliin kehitykseen, leikkaus olikin itse asiassa noin 1,2 prosenttia.

Viranomaisten tiedotustoiminnassa ei yleensä erotella nimellistä ja reaalista muutosta toisistaan. Tässä tapauksessa nimellinen leikkaus oli 0,85 prosenttia, mutta reaalinen, kuluttahintojen kehitykseen suhteutettu leikkaus oli 1,2 prosenttia.

Hallituksen ohjelman mukaan leikkausta seuraa kansaneläkeindeksin jäädytys siten, että normaalia indeksitarkistusta ei tehdä vuonna 2018 eikä myöskään vuonna 2019. Nyt tiedetään, että normaali indeksitarkistus olisi ollut tämän vuoden alussa noin 0,7 prosenttia. Leikkaus on muuttunut jo noin 2,0 prosentin leikkaukseksi, kun siis leikattua etuutta tai päivärahaa verrataan siihen rahamäärään, joka pätisi ilman näitä leikkauksia ja jäädytyksiä.

Seuraava taulukko selvittää kansaneläkeindeksin leikkausta vuosina 2016–2018. Kansaneläkeindeksi on indeksiluku, jonka mukaan siihen sidottuja eläkkeitä, muita etuuksia ja rahamääriä tarkistetaan vuosittain. Indeksiä on laskettu vuodesta 1957 lähtien ja se johdetaan elinkustanusindeksin muutoksista.

Vuosi
Indeksi ilman leikkauksia
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna
Leikattu indeksi
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna
Leikattu indeksi verrattuna leikkaamattomaan
2016
1631
1631
2017
1638
+ 0,4 %
1617
– 0,86 %
– 1,2 %
2018
1650
+ 0,7 %
1617
0,0 %
– 2,0 %

 

Nyt ei vielä tiedetä, kuinka kuluttajahintaindeksi kehittyy tänä vuonna. Jos hintojen nousuvauhti on 1,4 prosenttia, kuten valtiovarainministeriö ennustaa uusimmassa suhdannekatsauksessaan, edellä esitettyä laskentaa voidaan jatkaa, jolloin päädytään 3,3 prosentin leikkaukseen. Voidaan pohtia, onko tämä paljon vai vähän, mutta ainakin se on selvästi enemmän kuin 0,85 prosenttia, josta alun perin on puhuttu. Ja pitää muistaa, että leikkaus kohdistuu nimenomaan perusturvaetuuksiin, joiden saajat ovat pääosin pienituloisia ja jotka muutenkin on mitoitettu melko niukkaan toimeentuloon.

Yhteensovituksen vaikutus

Tietyt etuudet yhteen sovitetaan muiden tulojen kanssa. Esimerkiksi kansaneläke yhteen sovitetaan työeläkkeen kanssa ja lasten kotihoidon tuen hoitolisä koko perheen tulojen kanssa. Työttömyyspäiväraha voidaan sovitella palkkatulojen tai muiden työtulojen suhteen, jos työtön tekee osa-aikatyötä tai pätkittäistä työtä.

Yhteensovituskaava on yleensä muotoa täysi etuus – prosenttiluku * (tulorajan x ylittävät tulot). Jos katsotaan esimerkiksi työttömän peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, peruskaava on tänä vuonna kuukausituloina seuraava: 696,60 euroa – 0,5*(työtulot – 300 euroa).

Oletetaan, että  perusturvaa saavan työttömän päiväraha sovitellaan 1000 euron palkkatulon kanssa. Tänä vuonna tulokseksi tulee 696,60 – 0,5*(1000 – 300) = 346,60 euroa.

Jos peruspäivärahaan ei olisi tehty aluksi kuvattua indeksileikkausta, soviteltu päiväraha olisi nyt 710,79 – 0,5*700 = 360,79 euroa. Jos tätä tulosta verrataan todelliseen soviteltuun päivärahaan, nähdään että todellinen päiväraha on 3,9 prosenttia pienempi kuin se olisi ollut lainsäädännön pysyessä ennallaan. Leikkausprosentti on nyt suurempi kuin mikään aikaisemmin mainituista ja myös suurempi kuin tälle vuodelle laskettu täyden päivärahan 2,0 prosentin leikkaus.

Tämä johtuu mainitusta yhteensovituskaavasta. Sama toistuu esimerkiksi kansaneläkkeissä. Kun nyt myönnetään uusi kansaneläke työeläkkeen kanssa yhteen sovitettuna, kansaneläkkeen todellinen leikkausprosentti on suurempi kuin alkuperäinen 0,85 prosenttia ja myös suurempi kuin 2,0 prosenttia, mikä on tälle vuodella laskettu täyden etuuden leikkausprosentti normaaliin lainsäädäntöön verrattuna.

Työttömyysturvan niin sanottu aktiivimalli tuo vielä lisäpiirteen näihin laskelmiin. Siinä määritelty 4,65 prosentin alennus tehdään täyteen päivärahaan. Jos leikkaus kohdistuu soviteltuun työttömyyspäivärahaan, leikkausprosentti on suurempi kuin 4,65. Jos yllämainitussa esimerkissä soviteltua päivärahaa ryhdytään maksamaan sen jälkeen, kun täyteen päivärahaan on tehty 4,65 prosentin leikkaus, tulokseksi saadaan 314,21 euroa, mikä on 9,3 prosenttia vähemmän kuin soviteltu päiväraha ilman tätä alennusta, 346,60 euroa. Niin sanottua aktiivimallia sovellettaessa soviteltuakin päivärahaa voidaan leikasta, jos soviteltua päivärahaa aletaan maksaa sen jälkeen, kun päivärahaan on jo tehty 4,65 prosentin leikkaus tai jos soviteltuun päivärahaan johtava työ ei esimerkiksi liian pienen tuntimäärän vuoksi estä 4,65 prosentin leikkausta.

Jos lähtökohdaksi otetaan normaalien indeksisääntöjen mukaan laskettu päiväraha, huomataan, että aktiivimallin myötä soviteltu päiväraha voi olla esimerkiksi 12,9 prosenttia pienempi kuin normaalien indeksisääntöjen mukaan laskettu päiväraha ja 9,3 prosenttia pienempi kuin päiväraha ilman aktiivimalliin sisältyvää leikkausta. Prosenttiluvut ovat kasvaneet, mikä on seurausta yhteensovituskaavasta. Aktiivimallin 4,65 prosentin leikkaus on muuttunut 9,3 prosentin leikkaukseksi, ja sen päälle tulevat indeksileikkauksen vaikutukset. Oheiset taulukot selvittävät tätä asiaa.

Tämä toimisi myös toisin päin: jos peruspäivärahaan tehtäisiin ylimääräinen euromääräinen tasokorotus, kuten tehtiin vuonna 2012, sovitellut päivärahat kohoaisivat suhteellisesti enemmän kuin täydet päivärahat. Täyden päivärahan absoluuttinen leikkaus tai korotus euroina laskettuna siirtyy sellaisenaan soviteltuihin päivärahoihin, mutta suhteellinen muutos on suurempi sovitelluissa päivärahoissa.

Joka tapauksessa on hyvä huomata, että etuuksien suhteellinen leikkaus on yhteensovituskaavojen vuoksi usein suurempi kuin se, mitä ilmoitetaan täyden etuuden leikkaukseksi. Tämä koskee nyt perusturvan 0,85 leikkausta ja indeksileikkauksen seurauksia. Siitä seuraa myös, että niin sanottua aktiivimallia sovellettaessa leikkaus voi etenkin sovitelluissa päivärahoissa olla 4,65 prosenttia suurempi. Lisäksi on hyvä huomata eri leikkausten yhteisvaikutus ja vuosien myötä kasautuva vaikutus.

Oletettu päiväraha €/kk Muutos leikkaamattomaan päivärahaan verrattuna
Absoluuttinen Suhteellinen
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki olisi ilman vuosien 2017 ja 2018 indeksileikkausta vuonna 2018 710,79
Leikattu peruspäiväraha 2018 696,60 – 14,19 €/kk – 2,0 %
Aktiivimallin mukaisesti 4,65 prosentilla leikattu peruspäiväraha tai työmarkkinatuki 664,21 – 46,58 €/kk – 6,6 %

Jos yllä mainittu päiväraha sovitellaan yhteen 1000 euron työtulon kanssa, tulos on seuraava

Oletettu päiväraha €/kk Muutos leikkaamattomaan päivärahaan verrattuna
Absoluuttinen Suhteellinen
Soviteltu peruspäiväraha ja työmarkkinatuki olisi ilman vuosien 2017 ja 2018 indeksileikkausta vuonna 2018 360,79
Leikattu soviteltu peruspäiväraha 2018 346,60 – 14,19 €/kk – 3,9 %
Aktiivimallin mukaisesti 4,65 prosentilla leikattu peruspäiväraha tai työmarkkinatuki soviteltuna 314,21 – 46,58 €/kk – 12,9 %

 

Tämä 1000 euron soviteltu palkkatulo on tietenkin vain yksi esimerkki. Harmillisimpia tai vaikeammin ymmärrettäviä lienevät tapaukset, joissa 4,65 prosentin alennus poistaa työttömyyspäivärahan kokonaan. Se on muuttunut 100 prosentin leikkaukseksi. Silloin kyse voi olla osa-aikatyöstä, jonka palkka juuri ja juuri on mahtunut sovitellun päivärahan raameihin tai sitten vaikkapa lasten kotihoidon tuen kanssa yhteen sovitetusta, vähennetystä päivärahasta.

Tässä on puhuttu vain perusturvasta eli peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta. Aktiivimallin leikkaukset kohdistuvat myös ansiopäivärahaan. Se koskee myös työttömyysturvan lapsikorotuksia, jotka ovat samansuuruisia perusturvassa ja ansioturvassa. Myös työttömyysturvan korotusosaa tai korotettua ansio-osaa, jotka on tarkoitettu tavallaan palkinnoksi työttömän aktiivisuudesta, voidaan leikata 4,65 prosentilla – siinä tapauksessa, että oikeus siihen saadaan sen jälkeen, kun 4,65 prosentin alennus on jo muuten voimassa. Vain 9 euron kulukorvaus on rajattu aktiivimallin leikkauksen ulkopuolelle.

On vaikea arvioida tarkkaan, kuinka moni työtön joutuu aktiivimallin leikkurin kohteeksi. Mutta kaikki vuodenvaihteessa työttömänä olleet sekä kaikki uudet työttömät, joiden työttömyysturva jatkuu yli 65 päivää ja jotka eivät tämän ensimmäisen 65 päivän jaksona täytä aktiivimallin ehtoja, joutuvat sen kokemaan vähintäänkin seuraavalla 65 päivän jaksolla. Tällöin uudella 65 päivän jaksolla se koskee heitä kaikkia siitä riippumatta, miten ”aktiivisia” he ovat tällä uudella jaksolla – vaikka he siirtyisivät johonkin työvoimapalveluun tai saisivat soviteltua päivärahaa työtulon perusteella. Siinä mielessä laskelmat sovitellun päivärahan leikkauksista eivät ole vain teoreettisia ääritapauksia.

Lopuksi vielä esimerkki kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovituksesta. Oletetaan, että yksin asuva henkilö alkaa tänä vuonna saada melko pientä – ainakin keskimääräistä pienempää – 1 000 euron kuukausittaista työeläkettä. Jos kansaneläkkeeseen ei olisi tehty viime vuoden leikkausta ja siihen liittyvää indeksijäädytystä, hänelle myönnettäisiin työeläkettä täydentämään 169,77 euron kansaneläke. Tämän vuoden lakien mukaan myönnettävä kansaneläke on kuitenkin vain 156,61 euroa. Se on 7,8 prosenttia vähemmän kuin ilman indeksileikkauksia luvassa ollut määrä. Tämäkin esimerkki kertoo, että etuuksien suhteellinen leikkaus on monissa tapauksissa paljon suurempi kuin 0,85 prosenttia, josta yleisessä tiedotuksessa on puhuttu. Jos kyse on kuitenkin edelleen jatkuvasta kansaneläkkeestä, eikä tänä vuonna myönnettävästä kansaneläkkeestä, indeksileikkaus toimii samalla tavalla kuin muutenkin, eli kansaneläke on noin 2 prosenttia pienempi kuin se olisi ilman leikkauksia.

PERTTI HONKANEN

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s