Verotilastot 2017: Kikyä ja tuloerojen kasvua

Verohallituksen tilastojen saatavuus ja tietosisältö on parantunut viime vuosina. Nyt melko kattavia tietoja henkilöiden tuloverotuksesta oli saatavilla verohallituksen nettisivuilla heti verotuksen valmistuessa lokakuun viimeisinä päivinä. Muistelen, että joskus takavuosina verotilastoista kiinnostunut joutui joka vuosi erikseen pyytämään paperitulostetta verohallituksesta. Ja tämän paperitulosteen sai käsiinsä ehkä vasta joskus kevättalvella seuraavan vuoden maalis-huhtikuussa.

Uusimmat tiedot vuoden 2017 verotuksesta ovat kiinnostavia sen vuoksi, että niissä näkyvät niin sanotun kilpailukykysopimuksen eli kiky-sopimuksen ensimmäisen vuoden vaikutukset. Kiky-sopimushan merkitsi ennen muuta sosiaaliturvamaksujen siirtämistä työnantajilta palkansaajien rasitukseksi.

Palkkatulojen kasvu oli viime vuonna vaatimatonta. Verotilaston mukaan koko palkkasumma kasvoi 2,4 prosenttia. Se perustui suurimmaksi osaksi työllisyyden parantumiseen. Keskimääräinen veronalainen palkka kasvoi 1,0 prosenttia ja mediaanipalkkatulo vain 0,6 prosenttia. Koska kuluttajahintaindeksi kohosi viime vuonna 0,8 prosenttia, reaaliansioiden nousua ei käytännöllisesti katsoen tapahtunut. Oheisessa taulukossa esitetään myös muutamien muiden tärkeiden tulolajien kehitys vuonna 2017 (kuva 1).

Kuva 1. Yritystuloja on korjattu ottamalla huomioon yrittäjävähennys tulona vuonna 2017. Pääomatuloihin ei ole kuitenkaan lisätty yrittäjävähennyksen osuutta, joten taulukko aliarvioi hieman pääomatuloja vuonna 2017.
Kiky-helpotukset työnantajille

Palkansaajien verotuksen rakenteessa tapahtui sen sijaan merkittävä siirtymä. Pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu kohosivat yhteensä noin 1 400 miljoonaa euroa. Nämä maksut ovat varsinaisessa tuloverotuksessa eli valtion ansiotuloverotuksessa ja kunnallisverotuksessa vähennyskelpoisia. Siten niiden korotukset leikkasivat melko tuntuvasti valtion ja kuntien verotuloja. Lisäksi maksujen korotuksia kompensoitiin työtulovähennyksen korotuksella ja valtion tuloveroasteikon alennuksella. Palkkatuloista perittävä sairaanhoitomaksu nollattiin.  Näiden kaikkien muutosten nettovaikutus palkansaajien verotukseen oli vajaat 180 miljoonaa euroa vähennystä.

Ei voi sanoa, että kyse olisi palkansaajien verotuksen merkittävästä kevennyksestä. Olennaisempaa oli, että työnantajilta sotu-maksuja siirrettiin palkansaajien maksettavaksi. Tämä sinänsä ja siihen liittyvä kompensointi valtion- ja kuntien verotuksessa vähensivät varsinaisia tuloveroja ja tekivät valtion budjettiin melkoisen aukon. Lisäksi verotuksen rakennetta muutti palkkatulojen sairaanhoitomaksun nollaaminen. Sairaanhoitomaksusta tuli lähinnä eläkeläisiltä perittävä vero. Vuonna 2017 eläkeläiset ja työttömät maksoivat 90 prosenttia sairaanhoitomaksusta, jolla rahoitetaan Kelan lääke- ja sairaanhoitokorvauksia.

Oheisessa kuvassa 2 on selvitetty palkansaajien verosummien muutokset miljoonina euroina vuonna 2017. Vasemmanpuoleiset palkit kuvaavat verojen ja maksujen vähentymistä, oikeanpuoleiset niiden lisääntymistä. Punainen palkki kertoo vero- ja maksumuutosten yhteisvaikutuksen. Koska tulojen kasvu oli vaatimatonta, muutokset kuvaavat pääosin lainsäädännön muutosten vaikutuksia. Palkansaajaksi määritellään verohallituksen tilastossa henkilö, jonka palkkatulot ovat vähintään 10 000 euroa ja jonka veronalaisista tuloista yli puolet on palkkatuloja.

Kuva 2.

Kuvioon on lisätty vihreinä palkkeina myös muista lähteistä saatavat tiedot työnantajamaksujen muutoksista vuonna 2017. Työnantajien maksut vähenivät yhteensä 1,2 miljardilla. Luvuissa ovat mukana julkisen sektorin työnantajien maksut. Erityisesti työnantajien sairausvakuutusmaksun alennus oli merkittävä.

Yksityisen ja julkisen alan työnantajat eivät ole tässä samassa asemassa. On muistettava, että kiky-sopimuksen mukaan työnantajien sairausvakuutusmaksun alennusta rahoitetaan niillä säästöillä, jotka julkisen sektorin työnantajille eli valtiolle ja kunnille kertyy työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alennuksista, työajan pidentämisestä ja lomarahojen leikkaamisesta. Valtio ja kunnat eivät voi esimerkiksi palkata säästöillä lisää väkeä, vaan säästö käytetään ensi sijassa yksityisten työnantajien hyväksi sairausvakuutusmaksua alentamalla. Työnantajien sairausvakuutusmaksun alennukset ovat olleet jopa suurempia kuin kiky-sopimuksessa luvattiin. Alennuksen piti olla vähintään 1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019, mutta tämänhetkisten tietojen mukaan alennus ensi vuodelle on 1,35 prosenttiyksikköä. Kun vuonna 2016 tämä työnantajamaksu oli 2,12 prosenttia palkoista, se on ensi vuonna vain 0,77 prosenttia.

Tulonjaon muutokset

Verotilasto on antaa myös aineistoa tulonjaon muutosten seuraamiseen. Siinä on kiinteisiin euromääräisiin tulorajoihin perustuva luokittelu, joka ei ole yhtä käyttökelpoinen kuin esimerkiksi tulodesiileihin perustuva luokittelu, mutta lyhyellä aikavälillä sekin on toimiva. Koska inflaatio on ollut viime vuosina melko vaimeata, tulojen yleinen kasvu ei kovin paljon vääristä kuvaa eri tuloluokkien muutoksista.

Kuva 3.

Viime vuonna nettotulojen kasvu näyttää painottuneen ensi sijassa ylimpiin tuloluokkiin. Kasvu oli yhteensä 3,3 miljardia euroa. Siitä viidennes eli noin 700 miljoonaa euroa tuli ylimmälle, yli 300 000 euron vuositulojen luokalle. Kasvua oli tässä luokassa yli 25 prosenttia.  Siihen kuului viime vuonna vain runsaat 6 000 henkilöä, noin 0,1 prosenttia kaikista tulonsaajista. Oheisessa  kuvassa 3 on esitetty eri tuloluokkien nettotulosummien muutos 2017.

Tilastokeskuksen tulonjakotilastot, joita julkaistaan lähikuukausina, antavat tulonjaosta tarkemman kuvan. Niissä otetaan huomioon myös verottomat tulot ja tarkastellaan tilannetta kotitaloustasolla. Verohallituksen tilasto perustuu yksinomaan yksilötason tietoihin, mutta se antaa viitteitä siitä, että hieman tasaisemman kauden jälkeen tuloerot kasvoivat vuonna 2017.

Suurten tulojen kasvu painottui viime vuonna luovutusvoittoihin, jotka kasvoivat yli 900 miljoonaa euroa. Melko paljon kasvua oli myös ryhmässä ”muut pääomatulot”, 350 miljoonaa euroa. Jos tarkastellaan eri pääomatulolajeja, melko säännönmukaisesti kasvu on ollut voimakkaita suurissa tuloluokissa. Esimerkiksi pääomatulona verotetut listaamattomista yhtiöistä saadut osingot kasvoivat ylimmässä yli 300 000 euron tuloluokassa 20 % ja muissa tuloluokissa selvästi vähemmän.

Verohallituksen tilastoissa esitetään omana eränään verovapaat pääomatulot, jotka ovat pääosin vuoden 2014 osinkoverouudistuksen mukaisia verottomia osinkoja. Niiden määrä on vuoden 2014 jälkeen kasvanut 363 miljoonaa euroa. Tässä tulolajissa sekä absoluuttinen että suhteellinen kasvu näyttää painottuvan suurituloisille, kuten oheinen kuva 4 kertoo.

Kuva 4.

Tuloerojen muutokselle viime vuonna on tarjottu selitykseksi Supercell-ilmiötä eli tämän peliyhtiön perustajien muhkeita myyntivoittoja ja muita tuloja. Supercellin perustajat komeilivat kylläkin tulotietojen kärjessä jo vuonna 2016, joten kyse ei liene yksin heistä vuonna 2017.

Hyvätuloisia suosiva kotitalousvähennys, joka on suora vähennys verosta, maksoi valtiolle ja kunnille viime vuonna 444 miljoonaa euroa, noin 50 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailulukuna voidaan mainita, että opintorahoihin käytettiin viime vuonna 490 miljoonaa euroa.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa sovellettu yrittäjävähennys merkitsee sitä, että kaikista yritystuloista vähennetään 5 % ennen kuin ne jaetaan ansio- ja pääomatuloiksi ja ennen kuin muita vähennyksiä ja itse veroja ryhdyttiin laskemaan. Vähennys tuloista oli yhteensä 298 miljoonaa euroa. Yrittäjävähennys vaikeuttaa verotilastojen ja myös julkisten verotietojen tulkintaa, koska se ei sisälly siihen tuloon, joka verotilastossa ilmoitetaan ansio- tai pääomatulona. On selvää, että tällainen tuloihin tasaisesti prosentuaalisesti kohdistuva vähennys hyödyttää eniten suurituloisia. Vähennystä analysoidaan Ylen sivuilla 6.11. Vähennyksestä koituvat veroetu jakautuu todennäköisesti epätasaisemmin kun itse vähennys – tätä Ylen sivuilla ei mainita.

PERTTI HONKANEN

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s