Huomioita Marxin tekstien käännösongelmista

Marxin tekstien käännöksiä lukeva saattaa joskus törmätä selviin käännösvirheisiin. Poliittisen taloustieteen arvostelun (Zur Kritik der politischen Ökonomie) englanninkielisessä käännöksessä, koottujen teosten englanninkielisessä laitoksessa (MECW) on seuraava kohta, jossa käsitellään Benjamin Franklinin käsitystä rahasta. Marx mainitsi Franklinin olleen ensimmäisiä, joka ”pelkisti vaihtoarvon työajaksi”. Marx piti kuitenkin Franklinin käsitystä rahasta puutteellisena. Käännöksen kannalta pulmallinen kohta tekstissä on alleviivattu.

But since he does not explain that the labour contained in exchange value is abstract universal social labour, which is brought about by the universal alienation of individual labour, he is bound to mistake money for the direct embodiment of this alienated labour. He therefore fails to see the intrinsic connection between money and labour which posits exchange value, but on the contrary regards money as a convenient technical device which has been introduced into the sphere of exchange from outside. (MECW 29, 296, 297)

Tästä saa käsityksen, että Marx arvostelisi Franklinia siitä, että tämä käsittää virheellisesti rahan työn välittömäksi kiteytymäksi tai esineellistyneeksi muodoksi (embodiment). Saman tekstin toisessa versiossa Marxists Internet Archivessa (MIA) annetaan kuitenkin ymmärtää, että MECW-version käännös on virheellinen. Siellä teksti on tässä muodossa:

But since he does not explain that the labour contained in exchange value is abstract universal social labour, which is brought about by the universal alienation of individual labour, he necessarily fails to recognize in money the direct embodiment of this alienated labor. He therefore fails to see the intrinsic connection between money and labour which posits exchange-value, but on the contrary regards money as a convenient technical device which has been introduced into the sphere of exchange from outside. (https://www.marxists.org/archive/marx/works/1859/critique-pol-economy/ch01a.htm)

Tässä asian sisältö on täysin muuttunut. Marx arvosteleekin Franklinia siitä, että tämä ei tunnista rahassa työn välitöntä kiteytymää tai esineellistynyttä muotoa (embodiment). Tämä tekee myös ymmärrettäväksi sen, että seuraavassa lauseessa Marx kritisoi Franklinia siitä, ettei hän näe rahan ja vaihtoarvoa asettavan työn sisäistä yhteyttä.

Saksankielisessä alkutekstissä tämä kohta on näin:

Da er aber die im Tauschwert enthaltene Arbeit nicht als die abstrakt allgemeine, aus der allseitigen Entäußerung der individuellen Arbeiten entspringende gesellschaftliche Arbeit entwickelt, verkennt er notwendig Geld als die unmittelbare Existenzform dieser entäußerten Arbeit. Geld und Tauschwert setzende Arbeit stehen ihm daher in keinem innern Zusammenhange, sondern Geld ist vielmehr zur technischen Bequemlichkeit in den Austausch äußerlich hereingebrachtes Instrument. (MEW 13, 42)

Kompastuskivenä on siis ollut saksan verbi verkennen, jota ei välttämättä ole kaikissa sanakirjoissa. Se viittaa havaitsemisen, ymmärtämisen, tajuamisen tai tiedostamisen puutteeseen. Saksankieliseen tekstiin tutustuminen herättää samalla muitakin kysymyksiä. Unmittelbare Existenzform, välitön olemassaolon muoto, on kummassakin englanninkielisessä tekstissä käännetty sanalla embodiment, mikä vaikuttaa hieman liian pitkälle viedyltä sanavalinnalta. Toinen kysymyksiä herättävä asia on sanan Entäußerung kääntäminen sanalla alienation. Tässä on käytetty käännöksenä samaa sanaa kuin yleensä käytetään käännöksenä saksan sanalle Entfremdung. Sama koskee verbin entäußern kääntäminen sanalla alienate. Lukijalle, joka tuntee vain englanninkielisen käännöksen, voi syntyä käsitys, että Marx kirjoittaa tässä vieraantumisesta. On kuitenkin otettava huomioon, että alienate sanan alkuperäinen merkitys vastaa pitkälti saksan sanaa entäußern.

Sama verkennen-sanan käännösvirhe näyttää toistuvan joissakin ranskankielisissä käännöksissä:

Mais il ne développe pas le travail contenu dans la valeur d’échange comme le travail général-abstrait, comme le travail social provenant de l’aliénation universelle de travaux individuels, et voit donc, à tort et nécessairement, dans la monnaie la forme d’existence immédiate de ce travail aliéné. C’est pourquoi la monnaie et le travail créateur de la valeur d’échange n’ont pas pour lui de connexité interne, la monnaie est plutôt un instrument introduit du dehors dans l’échange pour la commodité technique. (Marx, Karl: Critique de l’économie politique. Paris, Marcel Giard, 1928. Traduit par Laura Lafargue. S.67)

Oikein se on sen sijaan ymmärretty seuraavassa vanhemmassa käännöksessä:

Mais comme le travail contenu dans la valeur d’échange n’est pas considéré par lui comme un travail général abstrait, comme travail social découlant de l’aliénation générale des travaux individuels, il ne voit nécessairement pas que l’argent est la forme d’existence immédiate de ce travail aliéné. Le travail qui pose la valeur d’échange, celui qui pose l’argent, n’ont pas pour lui de connexion intime; mais l’argent lui semble être bien plutôt une commodité technique, un instrument venant du dehors qui s’est introduit dans l’échange. (Marx, Karl: Critique de l’économie politique, 1899 Librairie C. Reinwald Schleicher frères 1899, 53, 54, Traduit par Leon Remy)

Sama koskee seuraavaa käännöstä Marxists Internet Archivessa. Tämä käännös on julkaistu alun perin vuonna 1957. Tässä erona on mm., että verkennen-verben käännöksenä ilmaisu ne voit nécessairemet pas on vaihtunut ilmaisuun il lui est nécessairement impossible de recoinnaître.

Mais, comme il ne pousse pas son développement jusqu’à faire du travail contenu dans la valeur d’échange le travail général abstrait, le travail social issu de l’aliénation universelle des travaux indivi­duels, il lui est nécessairement impossible de reconnaître dans l’argent la forme d’existence immé­diate de ce travail aliéné. Pour lui, il n’y a donc pas de connexion interne entre l’argent et le travail créateur de valeur d’échange, et l’argent est au contraire un instrument introduit du dehors dans l’échange pour la commodité technique.(https://www.marxists.org/francais/marx/works/1859/01/km18590100d.htm

Näissä käännöksissä unmittelbare Existenzform on käännetty sananmukaisesti forme d’existence immédiate. Entäußerung sen sijaan on analogisesti englanninkielisten käännösten kanssa aliénation, ja entäußerte Arbeit on travail aliéné.

Venäjänkielinen käännös Marx ja Engelsin koottujen teosten (MES) laitoksesta on seuraavanlainen:

Но так как он не развивает понятия труда, содержаще­гося в меновой стоимости, как абстрактно всеобщего общественного труда, возникающего из всестороннего отчуждения индивидуального труда, то он неизбежно не понимает денег как непосредственной формы существования этого отчужденного труда. Поэтому у него деньги и труд, создающий меновую стоимость, не находятся ни в какой внутренней связи; скорее деньги у него суть орудие, привнесенное в обмен извне ради технического удобства. (MES 13, 43).

Tässä verkennen on käännetty yksinkertaisesti “ei ymmärrä”, не понимает. Unmittelbare Existenzform on käännetty kirjaimellisesti непосредственная форма существования. Entäußerung- sanan vastineena on käytetty sanaa отчуждение, jota venäjässä käytetään yleensä tarkoittamaan myös vieraantumista, Entfremdung. Sana tarkoittaa myös pakkoluovuttamista tai pakkolunastamista juridisessa mielessä, mikä tekee siitä monimerkityksellisemmän, sanan alienation tapaan.

Suomenkielinen, Antero Tiusasen kääntämä versio on seuraava.

Koska hän ei kuitenkaan esitä vaihtoarvoon sisältyvää työtä abstraktisesti yleiseksi, yksilöllisten töiden kaikenpuolisesta luovuttamisesta johtuvaksi yhteiskunnalliseksi työksi, häneltä jää väistämättä havaitsematta, että raha on tämän luovutetun työn välitön olemassaolomuoto. Tästä syystä raha ja vaihtoarvoa luova työ eivät ole hänellä missään sisäisessä yhteydessä, vaan raha on päinvastoin väline, joka teknisistä mukavuussyistä tuodaan ulkopuolisena vaihtoon. (MEVT 4, 47; Antero Tiusasen suomennos).

Tässä verkennen on käännetty ilmaisulla jäädä havaitsematta. Existenzform on käännetty kirjaimellisesti sanalla olemassaolomuoto. Entäußerung ei ole Tiusasen käännöksessä vieraantumista vaan luovuttamista.

Tiusasen käännöstä voidaan pitää onnistuneena. Siinä on vältetty kaikki ne karikot, jotka vaivaavat ensin mainittua englanninkielistä käännöstä.

Tähän voidaan ottaa vielä ruotsinkielinen versio:

Men då han inte utvecklar det i bytesvärdet innehållna arbetet som abstrakt allmänna, som samhälleligt arbete vilket uppkommer genom allsidigt avyttrande av de individuella arbetena, kan han omöjligt förstå pengarnas betydelse som den omedelbara existensformen för detta avyttrade arbete. Pengar och bytesvärdesättande arbete står därför för honom inte i något inre samband, utan pengar är snarare ett instrument som utifrån införs i utbytet i och för den tekniska bekvämligheten. (Karl Marx: Till kritiken av den politiska ekonomin. Göteborg. Proletärkultur AB 1981., 49, 50).

Tässäkin vaikean lauseen sisältö on käännetty oikein. Ilmaisun notwendig verkennen– vastineeksi on saatu omöjligt förstå. Entäußern-verbin vastineena on avyttra, mikä on vanhahtavalta kuulostava luovuttamista ja myymistä tarkoittava verbi.

Käännösten yhteys teoreettisiin väittelyihin

Keskustelu Marxin tekstien käännöksistä on joskus hiuksia halkovaa. Japanissa on kiistelty siitä, miten seuraava kohta Pääoman I osan ensimmäisen painoksen arvomuotoa käsittelevästä tekstistä on käännettävä (Kuruma 2009, 79–81).

Qualitativ setzt sie [=Leinwand] sich den Rock gleich, indem sie sich auf ihn bezieht als Vergegenständlichung gleichartiger menschlicher Arbeit, d. h. ihrer eignen Werthsubstanz, und sie setzt sich nur einen Rock gleich statt x Röcke, weil sie nicht nur Werthüberhaupt, sondern Werth von bestimmter Größe ist, ein Rock aber grade soviel Arbeit enthält als 20 Ellen Leinwand. (MEGA II.5, 29; kursivointi alkutekstissä.)

Arvostelua herättänyt versio käännöksestä alkaa seuraavasti, kun se siirretään englannin kielen kautta suomen kieleen.

”Laadullisesti pellavakangas asettaa itsensä takin kanssa yhtäläiseksi…”

Mutta arvostelijoiden mielestä lauseen alku pitäisi kääntää seuraavasti:

”Laadullisesti pellavakangas asettaa takin itsensä kanssa yhtäläiseksi…”

Käännösongelma on nyt siirretty japanin kielestä englantiin ja edelleen suomeen, mutta selvästikin kyse on siitä, mikä tässä tapauksessa on asettaa verbin objekti: takki (den Rock) vai itse (sich). Asian ja siihen Japanissa liittyneen väittelyn teoreettisen merkityksen ymmärtäminen edellyttää kylläkin syvällistä paneutumista Marxin arvomuotoerittelyyn ja sitä koskeviin kiistoihin. Viitattu Samezō Kuruman teksti on 1950-luvulta, jolloin hän väitteli Marxin arvoteoriasta Kōzō Unon kanssa.

Tutkijan on joka tapauksessa syytä olla tietoinen siitä, että luettaessa Marxin tekstejä muilla kuin alkukielillä jotakin Marxin hienosyisestä käsitteistöstä ja ilmaisusta saatetaan menettää. Wolfgang Fritz Haug on kirjoittanut melko pitkän artikkelin Pääoman englanninkielisten käännösten ja tulkintojen ongelmista viitaten erityisesti David Harveyn kirjoittamaan Pääoma-johdatukseen A Companion to Marx’s Capital. Hän kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että Harvey käyttää saksan sanan dinglich (esineellinen) vastineena material (materiaalinen, aineellinen) ja vastaavasti päättelee, että unverdinglichte merkitsee samaa kuin englannin immaterial eli suomeksi käännettynä aineeton (Haug 2017).

Itse olen aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että Pääoman I osan käsite Betriebsweise, etenkin yhteydessä gesellschaftliche Betriebsweise, on käännetty suomalaisessa versiossa tuotantotavaksi, samalla sanalla kuin käsite Produktionsweise käännetään. Tämä ongelma toistuu mm. venäjänkielisissä käännöksissä sekä Ben Fowkesin englanninkielisessä käännöksessä (Marx 1990, 602; ks. Honkanen 2011).

Kuitenkin yleensä ottaen Pääoman suomennokset voidaan arvioida melko tarkoiksi. Suuri osa suomenkielisistä käsitteistä on vakiintunut O.W. Louhivuoren ensimmäisen suomennoksen myötä. Käännökset voivat vaatia kuitenkin tarkentamista ja nykyaikaistamista. Esimerkiksi pulien asemesta puhutaan nykyisin mieluummin kriiseistä. Pyrkimys välttää vierasperäisiä sanoja eli niin sanottuja sivistyssanoja herättää muutenkin nykyaikana kysymyksiä. Onko esimerkiksi filantrooppinen sama asia kuin ihmisystävällinen (P I, 670, alaviite 237)?

Marx käyttää usein luonnontieteissä tuttuja käsitteitä kuten absorboida, absorptio, repulsio ja attraktio. Näille sanoille on käännöksissä yleensä etsitty suomalaisperäinen vastine. Esimerkiksi rahateorian yhteydessä Marx kirjoittaa suomennoksen mukaan siitä, että rahan toiminnallinen olemus nielaisee sen aineellisen olemuksen (P I, 127). Tämän kohdan olisi voinut kääntää myös näin: rahan funktionaalinen olemus absorboi sen materiaalisen olemuksen. Latinalaisperäisten sanojen käyttäminen tuntuisi tässä yhteydessä melko luontevalta. Mutta miltä kuulostaisi seuraava otsikko ”Työläisten repulsio ja attraktio koneiden käytön kehittyessä myötä. Puuvillateollisuuden kriisit.” Suomennos on nykyisin: ”Työläisten työstäpoistaminen ja työhönottaminen koneteollisuuden kehittyessä. Pulat puuvillateollisuudessa” (P I, 403). Alkuteksti on ”Repulsion und Attraktion von Arbeitern mit Entwicklung des Maschinenbetriebs. Krisen der Baumwollindustrie”. Nykyinen suomennos vaikuttaa hieman liian monisanaiselta ja kömpelöltä, kun taas sanojen repulsio ja attraktio käyttö tässä yhteydessä voisi olla monelle lukijalle liian vaikeaa ymmärrettäväksi.

Joissakin kohdin suomenkielinen käännös on hieman sievistelevä. Pääoman III osassa Marx käsittelee nykyajan termein sanottuna kierrätystä ja kirjoittaa värikkäästi tuotannon ulosteiden (Exkremente) hyväksikäytöstä. Nämä ulosteet on kuitenkin käännetty vuoden 1976 suomenkielisessä painoksessa jätteiksi tai paikoin myös kuonaksi (P III, 88, 107). Jätteille ja kuonalle on kuitenkin saksassa omat ilmaisut, Abfälle ja Schlacke. Exkremente viittaa saksassa selvästi ulosteisiin tai vähintäänkin eritteisiin. Uudemmassa vuoden 2015 painoksessa nämä kohdat käännöksessä on kuitenkin osittain muutettu.

Erilaisia semanttisissa, filologisissa ja käsitteellisissä ongelmissa suureksi avuksi voi olla Historisch-kritisches Wörterbuch des Marxismus. Esimerkiksi Entäußerung-sanan merkitystä ja käyttöä selvitetään varsin laajassa artikkelissa (Reitz 1997). Artikkeli alkaa toteamuksella, että latinan sanan alienatio vastineita ovat sekä Entfremdung että Entäußerung ja että sana on alun perin tarkoittanut omaisuuden myyntiä tai siirtämistä. Mutta jos siirrytään Hegelin filosofiaan ja muuhun filosofiseen kirjallisuuteen, käsitteen Entäußerung merkitys on monitahoisempi. Artikkelissa mainitaan Marxin käyttäneen sanaa vuoden 1844 taloudellis-filosofisissa käsikirjoituksissa suunnilleen samassa merkityksessä kuin sanaa Entfremdung. Grundrissessa Marx kirjoittaa useammankin kerran työn luovuttamisesta käyttäen entäußern verbiä tai substantiivia Entäußerung. Sen sijaan Pääomassa Marx ei enää käytä tätä käsitettä, kerrotaan sanakirja-artikkelissa. Tosiasiassa verbi ja substantiivi esiintyvät muutaman kerran ainakin Pääoman I osassa (MEW 23, 120, 123, 124, 130, 144, 146, 150). Artikkelissa ei viitata Entäußerung-sanan käyttöön Poliittisen taloustieteen arvostelussa, jossa se esiintyy monessa muussakin yhteydessä kuin alussa mainitussa. Sanakirjassa on myös mainittu vastine kullekin käsitteelle kuudella muulla kielellä: arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi ja kiinaksi. Siinä yhteydessä, jossa käsite Entäußerung esiintyy Poliittisen taloustieteen arvostelussa, esim. exteriosation tai devistiture englanninkielisinä käännöksinä tuntuisivat kuitenkin oudoilta, samoin kuin sana отказ venäjänkielisenä vastineena.

PERTTI HONKANEN

Lähteitä

Haug, Wolfgang Fritz: On the Need for a New English Translation of Marx’s Capital. Socialism and Democracy 2017(31):1, 60–86

Kuruma, Samezō: Marx’s Theory of the Genesis of Money. How, Why and Through What Is A Commodity Money? Denver, Colo.: Outskirts Press, Inc. 2009

Honkanen, Pertti: Pääoma ja sen esityöt. Esimerkkejä MEGA:n hyödyllisyydestä. Teoksessa MEGA-Marx. Johdatus uuteen Marxiin. Toim. Juha Koivisto & Vesa Oittinen. Tampere: Vastapaino 2011

Reitz, Tilman: Entäußerung. Teoksessa Historisch-kritisches Wörterbuch des Marxismus. Band 3. Hamburg: Agument Verlag 1997

Viittaukset Marxin teksteihin:

MECW = Marx, Karl & Engels, Friedrich: Collected Works

MEGA = Marx, Karl & Engels, Friedrich: Gesamtausgabe

MES = Marks, K. & Engel’s, F.: Sočinenija

MEW = Marx, Karl & Engels, Friedrich: Werke

MEVT = Marx, Karl & Engels, Friedrich: Valitut teokset. Kuusi osaa. Moskova: Kustannusliike Edistys 1979

P I: Marx, Karl: Pääoma. I osa. Moskova 1974 & Helsinki 2013

P III: Marx, Karl: Pääoma. III osa. Moskova 1976 & Helsinki 2015

Marx, Karl: Capital. Volume I. London: Penguin Books 1990

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s