Pörssiyhtiöillä ennätysvuosi. 60 yhtiön osingot 13,6 miljardia

Pörssiyhtiöiden osingoissa kuluvasta vuodesta on taas tulossa ennätysvuosi. Selvitys 60 suuresta tai suurehkosta pörssiyhtiöstä kertoo, että ne jakavat tänä vuonna osinkoja noin 13,6 miljardia euroa. Se on noin miljardi euroa enemmän kuin samat yhtiöt jakoivat viime vuonna. (Kuva 1). (Kuvat saa tarvittaessa selkeämmin näkyville hiiren napautuksella.)

Kuva 1. 60 pörssiyhtiön osingot 2014–2019

Useimmat 60 yhtiöstä korottavat osinkoaan. Osingonjako kasvaa vähintään miljoonalla eurolla 35 yhtiössä. Yhtiöistä 15 supistaa osingonjakoa viime vuoteen verrattuna ja 10 pitää osingonjaon ennallaan. Tarkemmat tiedot ovat liitetaulukossa 1.

Selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden liikevoitosta valtaosa jaetaan osinkoina osakkeenomistajina. Viime vuonna osingonjakosuhde oli keskimäärin 61 prosenttia. Tuloslaskelmassa ilmoitettujen verojen osuus liikevoitosta on 17 prosenttia. On huomattava, että nämä eivät ole vain Suomeen maksettavia veroja, vaan kansainvälisten konsernien jopa useisiin maihin maksamia tai maksettavaksi tulevia veroja. Tuloslaskelmaan merkityt verot eivät ole välttämättä todella maksettuja veroja, vaan ne voivat sisältää myös varauksia tulevien vuosien veroihin (Ks. kuva 2).

Suurimpia osingonjakajia ovat entiseen tapaan Nordea, Nokia, Sampo, Telia, Fortum ja Kone. Muutamat suurimmat yhtiöt kuten Sampo, Nordea ja Kone pyrkivät määrätietoisesti suurentamaan osinkoja vuosi vuodelta. Tätä kehitystä voi mm. Nordean ja Sammon kohdalla verrata joidenkin sosiaaliturvamenojen alenevaan tai paikalla polkevaan kehitykseen. (Kuva 3 ja kuva 4).

Fiskarsin omistajille muhkea osinko- ja osakepotti

Suurimpien osingonjakajien kerhoon pomppaa tänä vuonna myös Fiskars. Se jakaa käteisosinkoina 44 miljoonaa euroa, ja samalla Fiskarsin omistajat saavat yli 450 miljoonan euron arvosta Wärtsilän osakkeita. Osakkeiden jakaminen osinkoina on hieman erikoista, mutta sekin on mahdollista. Fiskars on ollut Wärtsilän suurimpia osakkeenomistajia, mutta nyt se jakaa nämä osakkeet omille osakkeenomistajilleen osinkoina. He saanevat näistä osakkeista lisäksi vielä Wärtsilän tänä vuonna jaossa olevia osinkoja.

Kuva 2. 60 pörssiyhtiön tilinpäätöslukuja 2018

Pörssiyhtiöiden joukossa on myös yrityksiä, jotka eivät jaa osinkoa huonon tai tappiollisen tuloksen vuoksi. Stockmann ei ole jakanut osinkoa vuoden 2014 jälkeen. Erityinen tapaus on Amer Sports, joka ei jaa tänä vuonna osinkoa, vaikka yhtiön voitto olisi siihen aivan riittävä. Kiinalainen yhtiö on ostamassa sen, ja yhtiön osakkeenomistajia odottavat muhkeat osakkeiden myyntivoitot. Pörssikurssi nousi tuntuvasti sen jälkeen, kun kiinalaisyhtiö teki ostotarjouksen viime vuoden syksyllä. Amer Sports todennäköisesti poistuu Helsingin pörssilistalta.

Kuva 3. Lapsilisät ja Sampo-konsernin osingot 2010–2019

Jotkut yhtiöt ilmoittavat henkilökunnan vähentämisestä samaan aikaan kun ne ilmoittavat osinkojen korottamisesta. Wärtsilän viime vuoden liikevoitto kohosi 552 miljoonaan euroon. Yhtiön osingonjako kasvaa 272 miljoonasta 284 miljoonaan euroaan. Samaan aikaan kun yhtiö ilmoitti viime vuoden tuloksesta, se ilmoitti maailmanlaajuisesta 1 200 työpaikan vähennysohjelmasta, josta 150 työpaikan vähennys kohdistuu Suomeen. Osingonjakoaan lisännyt StoraEnso on juuri ilmoittanut työpaikkojen vähentämisestä Oulussa. Uhattuna on 400 työpaikkaa hienopaperitehtaalla.

Tieto-konserni, joka jakaa osinkoina koko kirjanpidollinen voittonsa, ilmoitti helmikuussa 700 henkilön vähentämissuunnitelmasta. Tieto on jakanut vuosittain tuloksestaan 90 – 100 prosenttia osinkoina ja sekin on korottanut osinkoa vuosittain.

Vuoden 2019 osingoista ei ole vielä tilastoa. Tuoreet kansantalouden tilinpidon luvut vuodelta 2018 kertovat, että viime vuonna suomalaisten yhtiöiden jakamat osingot kohosivat ennätystasolle, noin 26 miljardiin euroon. Myös pörssiyhtiöiden jakamat osingot kohosivat uuteen ennätykseen. Kotitalouksien saamat osinkotulot kohosivat ensimmäisen kerran yli 5 miljardiin euroon.

Kuva 4. Kansaneläkemenot ja Nordea-pankin osingot 2010–2019

Kuvassa 5 on verrattu eri lähteisiin perustuvia osinkotilastoja. Siihen on piirretty myös tämän selvityksen tieto 60 pörssiyhtiön osingoista. Se on vuosina 2014-2018 lähellä arvo-osuusjärjestelmää ylläpitävän Euroclearin tietoa Helsingissä noteerattujen pörssiyhtiöiden osingoista. Laskelma 60 pörssiyhtiön osinkojen kehityksestä vastaa melko kaikkien pörssiyhtiöiden osinkojen kehitystä.

 

Kuva 5. Tilastoja osingoista 2000–2019
Johtoryhmien palkkiolla voisi työllistää 7 000 työntekijää

Pörssiyhtiöiden tilinpäätöksissä on nykyisin runsaasti tietoa analysoitavaksi. Tässä käsiteltyjen 60 yhtiön palveluksessa oli viime vuonna lähes 570 000 henkilöä eri puolella maailmaa. Liikevoittojen suhde työvoimakuluihin oli noin 63 prosenttia. Tämä suhde vaihtelee runsaasti eri yhtiöissä. Suurissa pääomavaltaisissa yrityksissä samoin kuin rahoitusalan yrityksissä voittojen suhde palkkoihin ylittää usein yli 100 prosenttia. Tällöin myös osinkoina voidaan maksaa enemmän kuin palkkoihin ja muihin työvoimakuluihin on käytetty. Tällaisia yhtiöitä ovat Citycon, Fiskars, eQ, Fortum, Neste, Orion, Raisio ja Sampo.

Yhtiöiden tilinpäätöksissä on myös runsaasti tietoa yhtiöiden johdon palkoista, palkkioista ja muista eduista, mihin pörssisäännökset velvoittavat. Tilinpäätöksistä voidaan laskea, että viime vuonna toimitusjohtajien, johtoryhmien ja hallitusten palkkoihin, palkkioihin ja eläkekuluihin kului ainakin 436 miljoonaa euroa näissä 60 yhtiössä. Voidaan arvioida, että yhtiöiden johtoryhmiin kuuluu yhteensä 600 – 700 henkilöä. Lisäksi yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkiot vastaavat kussakin yhtiöissä yleensä vähintään yhden suuripalkkaisen johtajan palkkaa.

Jos mainittua 436 miljoonan euron summaa verrataan keskimääräisiin työvoimakuluihin, sillä voisi palkata lähes 7000 henkilöä. Laskelma 436 miljoonan euron kuluista yhtiöiden johdolle on todennäköisesti alakanttiin, koska kaikki yhtiöt eivät esimerkiksi ilmoita johtajien lakisääteisiä eläkekuluja. Myös siinä, miten luontaisedut ja erilaiset bonukset ja muut tulospalkkiot ilmoitetaan, on eroja. Monessa yhtiössä johtajat saavat osakeoptioita ja osakepalkkioita, jolloin olisi otettava huomioon, että osakkeet tuottavat heille myös osinkoja. Näitä johtajien saamia osinkoja vuosikertomuksissa ei enää erotella.

Esimerkkinä UPM: johtoryhmän palkat yli 30-kertaiset keskiarvotyöntekijään verrattuna

Konkreettisempana esimerkkinä voidaan ottaa esille vaikkapa UPM. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja hallituksen jäsenet saivat palkkioita yhteensä 1,24 miljoonaa euroa. UPM:n johtoryhmään kuuluu, pääjohtaja mukaan lukien, 12 henkilöä. Viime vuonna tämän johtoryhmän palkka-, palkkio- ja eläkekulut olivat 23,3 miljoonaa euroa. Se on keskimäärin 1,9 miljoonaa euroa johtohenkilöä kohden. Koko UPM-konsernin henkilöstökulut olivat viime vuonna keskimäärin 62 000 euroa henkilöä kohden. Siitä voidaan laskea, että johdon palkkaus henkilöä kohden maksoi keskimäärin 31 kertaa niin paljon kuin UPM:n työntekijöiden palkkaus keskimäärin.

Kuva 6. UPM-konsernin keskimääräiet henkilöstökulut 2008–2018

Johtajien palkkojen suhde tavallisten työntekijöiden palkkoihin näyttää kohoavan ajan myötä. Kun vastaava laskelma tehdään kymmenen vuoden ajalta, huomataan, että johtokunnan jäsenten palkkojen ja palkkioiden suhde keskimääräisen työntekijän palkkaan (eläkekulut ym. mukaan lukien) on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2008 suhde oli noin 14-kertainen, vuonna 2018 31-kertainen. Tässäkään ei oteta huomioon kerrannaisia tuloja, jotka syntyvät osakepalkkioiden tuottamista osingoista (Kuva 6).

PERTTI HONKANEN

Liitetaulukoita
Liitetaulukko 1. Edelliseen vuoteen suurentunut osingonjako merkitty punaisella värillä.

 

 

 

 

 

Liitetaulukko 2. Yhteenvetoa 60 yhtiön tilinpäätöksistä
Huomautuksia

Luvut perustuvat yhtiöiden tilinpäätösjulkistuksiin ja vuosikertomuksiin. 

Liikevoitto (operating profit) tarkoittaa voittoa ennen rahoituskuluja, tilinpäätössiirtoja ja veroja. Rahoitusalan yhtiöillä laskelmassa on käytetty voittoa ennen veroja.

Pörssiyhtiöt ovat Suomessa rekisteröityjä yhtiöitä lukuun ottamatta SSAB:ta ja Teliaa, jotka ovat Ruotsissa rekisteröityjä. Viime vuonna Nordean kotipaikka siirtyi Ruotsista Suomeen.

Vastaavanlaisia katsauksia on julkistettu aikaisemmin pari kertaa Revalvaatio-sivustossa nimimerkillä Albert Mäntynen:

28.2.2018 http://www.revalvaatio.org/ennatyksellinen-osinkovuosi/

22.2.2016 http://www.revalvaatio.org/selvitys-50-porssiyhtiosta-osingot-ennatystasolla/

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s