Työttömyysturvan kummajainen: osittainen työmarkkinatuki

Osittainen työmarkkinatuki on vähän tunnettu ja harvoin julkisuudessa käsitelty työttömyysturvan muoto.

Työttömyysturvalaissa on monta kommervenkkiä. Erilaisilla päivärahoilla on monta ehtoa. Sanktioista on monta pykälää. On soviteltua, tarveharkittua, ja muun sosiaaliturvan vuoksi vähennettyä työttömyysturvaa. Työttömyyspäivärahaan voi sisältyä lapsikorotus tai korotusosa. Sitä voidaan alentaa ns. aktiivimallilla. Esimerkiksi Kelan soveltamisohje työmarkkinatuesta on nykyisin 264 sivua pitkä asiakirja.

Melko vähän tunnettu työttömyysturvan muoto on osittainen työmarkkinatuki, jota voidaan maksaa vanhempiensa kotona asuvalle työttömälle. Sitä koskeva pykälä tuli lakiin työmarkkinatuesta, kun se alun perin säädettiin vuonna 1993 ja kun se tuli voimaan vuoden 1994 alussa. Osittainen työmarkkinatuki säädettiin aluksi 40 prosenttia pienemmäksi kuin normaali työmarkkinatuki tai peruspäiväraha, eli se oli 60 prosenttia täydestä päivärahasta. Osittainen työmarkkinatuki ei koske työvoimapoliittisten palvelujen ajalta maksettua työmarkkinatukea.

Kun eri työttömyysturvan lajit yhdistettiin vuonna 2003 voimaan tulleeseen uuteen työttömyysturvalakiin, osittainen työmarkkinatuki säilyi yhtenä työmarkkinatuen muotona. Sen suuruus muutettiin kuitenkin vanhempien tulosta riippuvaksi. Jos vanhempien yhteenlasketut tulot alittavat 1781 euroa kuukaudessa, työmarkkinatukea ei alenneta. Jos tulot ylittävät tämän rajan, päivärahaa pienennetään yksinkertaisella kaavalla, mutta päiväraha ei saa kuitenkaan alittaa 50 prosenttia täydestä päivärahasta. Pykälää muutettiin, koska perustuslakivaliokunta otti huomioon vuonna 1995 voimaan tulleen perusoikeusuudistuksen. Valiokunta katsoi, että 40 prosentilla alennettu työmarkkinatuki on alhaisempi kuin perustuslain 19 §:n 2 momentin tarkoittama, laissa säädettävä perustoimeentulon turvan taso. Se vaati, että osittainen työmarkkinatuki suhteutetaan kyseisen työnhakijan todelliseen taloudelliseen tilanteeseen vanhempiin nähden, joiden taloudessa hän elää.

Osittaisen työmarkkinatuen saajia oli eniten vuonna 1995, lähes 53 000. Sen jälkeen määrä väheni samalla kun työttömyys muutenkin väheni vuoteen 2008 asti. Lain muutos vuonna 2003 ei näytä aiheuttaneen mitään erityistä pudotusta osittaista työmarkkinatukea saavien määrässä, vaikka niin olisi voinut odottaa. Finanssikriisin jälkeen osittaista työmarkkinatukea saavien määrä kasvoi jälleen ja oli suurimmillaan 24 700 vuonna 2015. Sen jälkeen määrät ovat taas pienentyneet. Viime vuonna osittaista työmarkkinatukea sai runsaat 18 000 henkilöä (Kuvio 1). Tässä mainitut luvut koskevat koko kalenterivuoden kuluessa kertyneitä henkilömääriä. Kuukausittaiset keskiarvot ovat tietenkin pienempiä. Esimerkiksi helmikuussa 2019 osittaisen työmarkkinatuen saajia oli 4 831.

Kuvio 1. Osittaisen työmarkkinatuen saajat 1995–2018. Lähde: Kelan tilastotietokanta Kelasto

Keskimääräinen osittainen päiväraha oli viime vuonna 16,37 euroa päivässä. Se vastaa 352 euroa kuukaudessa, mikä puolestaan on 50,5 prosenttia täydestä päivärahasta.

Jos katsotaan, miten osittaisen päivärahan keskiarvon suhde täyteen päivärahaan on kehittynyt, nähdään, että suunta on ollut pääosin aleneva (Kuvio 2). Suhde ei ole koskaan noussut 60 prosenttiin, kuten alkuperäisen lain perusteella voisi luulla. Se voi johtua siitä, että päivärahaa alentavat monissa tapauksissa myös muut tekijät, useimmiten luultavasti yhteensovitus työtulojen kanssa. Näyttää myös siltä, että vuonna 2003 voimaan tullut muutos enemmänkin pienensi osittaisia päivärahoja kuin suurensi niitä. Perustuslakivaliokunnan toivomuksesta lakiin tehty muutos johti eri suuntaiseen tulokseen kuin valiokunta oli toivonut.

Ilmeisesti useimmissa tapauksissa osittaisen päivärahan suuruuden määrittelee säännös, jonka mukaan päiväraha ei voi olla pienempi kuin 50 prosenttia täydestä päivärahasta. Loppujen lopuksi alkuperäinen määrittely, jonka mukaan päiväraha on 60 prosenttia täydestä päivärahasta, näyttää edullisemmalta kuin perustuslakivaliokunnan toivomuksesta tehty muutos vuonna 2003.

Perustuslakivaliokunta viittasi vuonna 2002 ILO:n sopimukseen, jonka mukaan tällaisten perusturvaetuuksien pitäisi vastata vähintään 50 prosentin tasoa lakisääteisestä vähimmäispalkasta tai tavallisen työläisen palkasta taikka tasoa, joka turvaa peruselinkustannusten kattamiseen tarvittavan vähimmäismäärän (PeVL 46/2002 vp). On selvää, että osittainen työmarkkinatuki ei vastaa tätä vaatimusta.

Tulorajoja ei ole sidottu indeksiin

 Keskimääräisten päivärahojen pienentymisen voi arvioida johtuvan paljolti siitä, että laissa määriteltyä vanhempien tulojen rajaa 1 781 euroa ei ole sidottu indeksiin eikä muutenkaan tarkistettu vuoden 2003 jälkeen. Sama koskee tähän tulorajaan liittyvää 106 euron lapsikorotusta. Siitä seuraa, että niiden tapausten osuus, joissa osittaisen päivärahan suhde täyteen päivärahaa on yli 50 prosenttia, vuosi vuodelta pienenee.

Viime vuonna keskimääräistä osittaista päivärahaa pienensi myös ns. aktiivimalli. Laissa tai Kelan ohjeissa ei suoraan sanota, että aktiivimallin leikkaus koskisi myös osittaista päivärahaa. Toisaalta sitä ei myöskään suljeta pois. Aktiivimallin leikkaus voi koskea kaikkia työttömyysturvan muotoja, myös muilla perusteilla vähennettyjä päivärahoja. Tilasto keskimääräisistä päivärahoista viime vuonna viittaa siihen, että aktiivimallin voimaantulo huhtikuussa johti myös osittaisten päivärahojen alentumiseen.

Kuvio 2. Osittaiset työmarkkinatuet suhteessa täyteen työmarkkinatukeen 1995–2018. Laskelmien lähde: Kelan tilastotietokannan Kelaston tiedot keskimääräisistä työttömyyspäivärahoista ja laissa säädetty tieto työmarkkinatuen suuruudesta.

 

Osittaisen päivärahan erikoinen piirre on, että siinä ei ole ikärajaa. Useimmat osittaisen päivärahan saajat ovat kylläkin nuoria, mutta joukossa on jopa 40 vuotta täyttäneitä, tilaston mukaan viime vuonna myös yksi 60–64 vuoden ikäluokkaan kuuluva (Taulukko 1). Tämä on varsin erikoista vanhempien elatusvastuun laajentamista täysi-ikäisiin ihmiseen. Tällainen erottelu koskee vain työmarkkinatukea ja opintorahaa. Sairausvakuutuksessa tai eläketurvassa ei ole vastaavia vanhempiensa kotona koskevia rajoituksia. Jos vanhempiensa kotona asuva aikuinen henkilö sairastuu, hän on oikeutettu samanlaiseen sairauspäivärahaan kuin kuka muu tahansa sairauspäivärahan saaja. Sama koskee työkyvyttömyyseläkkeen saajaa. Hänen eläkettä ei alenneta sillä perusteella, että hän mahdollisesti asuu vanhempiensa kotona. Osittaisen päivärahan määrittelyssä näkyvät ideologiset ennakkoluulot työttömiä kohtaan.

Taulukko 1. Osittaisen työmarkkinatuen saajat ikäryhmittäin 2018. Lähde: Kelan tilastotietokanta Kelasto

Osittainen työmarkkinatuki ei koske aikaa, jolloin työtön osallistuu työllistämistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työvoimakoulutukseen. Sen sijaan ei ole suljettu pois mahdollisuutta, että osittainen työmarkkinatuki sovitellaan yhteen työtulojen kanssa. Silloin työtön saa soviteltua osittaista työmarkkinatukea. Tämän lisäksi voi tulla vielä aktiivimalliin perustuva leikkaus.

Kaavamainen laskuesimerkki. Normaali työmarkkinatuki on 696,60 euroa kuukaudessa. Aktiivimallilla leikattuna eli 4,65 prosentin alennuksella se on 664,21 euroa. Osittainen työmarkkinatuki aktiivimallilla leikattuna on yleensä puolet edellisestä eli 332,10 euroa. Oletetaan, että sen jälkeen kun aktiivimallin leikkuri on iskenyt, työtön onnistuu hankkimaan vähäistä osa-aikatyötä, josta maksetaan 400 euroa kuukaudessa. Sovittelussa tässä otetaan huomioon 300 euron ylittävä osuus eli 100 euroa, josta puolet vähennetään päivärahasta. Jäljelle jää 282,10 euroa työmarkkinatukea kuukaudessa. Jos päiväraha ei olisi osittainen eikä aktiivimallilla leikattu, työtön saisi 646,60 euroa kuukaudessa. Osittamisen ja aktiivimallin leikkauksen yhteisvaikutus päivärahaan on 56,4 prosenttia. Ja tässä tapauksessa työtön on kuitenkin ”aktiivinen” eli tekee osa-aikatyötä työttömyysaikanaan!

Tällaiset tapaukset eivät ole välttämättä yleisiä, mutta esimerkki osoittaa, miten mutkikkaaksi lainsäädäntö on onnistuttu tekemään ja miten ns. aktiivimalli edelleen lisää hämmennystä. Nyt kun aktiivimallin aktiivisuusehdon täyttävien toimintojen luetteloa on täydennetty, voi kysyä, koskevat nämä laajennukset myös osittaista työmarkkinatukea. Ilmeisesti eivät, sillä osittaista työmarkkinatukea koskevassa lain pykälässä viittaus työllistämistä edistäviin palveluihin on säilytetty ennallaan. Siten on mahdollista, että työtön on aktiivimallin kannalta katsoen riittävän ”aktiivinen” mutta ei kuitenkaan niin aktiivinen, että voisi välttää osittaisen työmarkkinatuen, joka leikkaa päivärahaa yleensä 50 prosenttia.

Osittaisen päivärahan ongelmat eivät näytä kiinnostavan ketään. Poliitikot ovat ottaneet harvoin siihen kantaa, enkä ole nähnyt asiaa koskevia selvityksiä tai tutkimuksia. Vähäistä mielenkiintoa kuvaa sekin, että edellä mainittua tulorajaa ei ole tarkistettu vuoden 2003 jälkeen. Kun laki alun perin säädettiin Ahon hallituksen aikana, sosiaali- ja terveysvaliokunnan vasemmisto-oppositio (sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton edustajat) esittivät, että osittaista työmarkkinatukea ei otettaisi lakiin (StVM 47/1993  vp). Tähän kielteiseen kannanottoon liittyi esitys, että nuorille ja pitkäaikaistyöttömille taattaisiin oikeus työhön määräajan jälkeen, nuorille viiden kuukauden työttömyyden jälkeen ja muille 400 päivärahapäivän jälkeen. Näihin kannanottoihin olisi mielestäni hyvä palata.

PERTTI HONKANEN

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s