Havaintoja teollisuuden palkkakehityksestä

Tilastoja voi tutkia ja havainnollistaa monilla tavoin. Yleensä uutisoidaan vain lyhyen aikavälin muutoksia. Joskus voi muutosvauhtia tutkia näinkin: miten muutosvauhti on muuttunut esim. 10 vuoden aikajänteitä katsottaessa. Tähän antaa mahdollisuuden se, että tietyt tilastosarjat ovat käytettävissä melko pitkältä ajalta. Esimerkiksi ansiotasoindeksiä on melko samanlaisin perustein julkaistu vuodesta 1964 lähtien.

Kuva 1. Teollisuustyöläisten reaaliansiokehitys 10-vuotisjaksoina 1964-2019. Laskettu Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin teollisuustyöläisiä tai teollisuuden tuntipalkkaisia koskevista neljännesvuositiedoista sekä elinkustannusindeksistä.

Kun katsotaan teollisuustyöntekijöiden reaaliansioiden kehitystä vuodesta 1964 lähtien neljännesvuosittain ja seurataan 10 vuoden muutosta, mikä on mahdollista vuoden 1974 alusta lähtien, havaitaan, että muutosvauhti on uusimpien tietojen mukaan hiipunut lähes nollaan. Reaaliansioiden kasvu vuoden 2009 kolmannelta neljännekseltä vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen on 1,8 prosenttia mikä on ennätyksellisen pieni luku tällaisessa tarkastelussa ainakin 1970-luvun jälkeen (kuva 1).

Enimmillään näin laskettu muutosvauhti on ollut jopa 70 prosentin tuntumassa, kuten oheisesta kuviosta nähdään. Siitä on tultu hyvin paljon alas päin. Tietenkin suhdanteet ja työttömyys vaikuttavat palkkojen kehitykseen. Esimerkiksi 1970-luvun lamalla oli pitkäaikaisia vaikutuksia. Tämän vuosikymmenen reaalipalkkajäädytys vaikuttaa kuitenkin yllättävältä, kun otetaan huomioon viime vuosien suhteellisen positiivinen talouskehitys.

Kriitikko voi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tämän vertailun lähtökohta, vuoden 2009 kolmas neljännes, oli teollisuustyöläisille melko suotuisa. Reaalipalkat olivat juuri nousseet kohtalaisesti  ennen kuin globaalin finanssikriisin vaikutukset iskivät.

Aihepiiriin voidaan mennä syvemmälle ottamalla kuvaan työn tuottavuuden kuvaavia lukusarjoja. Oheinen kuvio (kuva 2) osoittaa, että työn tuottavuuden vaihtelut ovat olleet 2000-luvulla melko suuria. Joka tapauksessa reaaliansiokehitys on jäänyt työn tuottavuudesta jälkeen. Teollisuuden reaaliansiot jäivät jälkeen työn tuottavuudesta 2000-luvun alkuvuosina, kun Nokia-ilmiö vielä siivitti talouskasvua, ja sama on toistunut viime vuosina. Kuviossa on kolme erilaista työn tuottavuussarjaa kansantalouden tilinpidosta laskettuna sekä kaksi reaaliansiosarjaa. Heikoimmin on kehittynyt työtuntia kohden laskettu reaalisen palkkasumman kuvaaja.

Kuva 2. Työn tuottavuuden ja reaaliansioiden mittareita. Laskettu kansantalouden tilinpidon luvuista, jotka koskevat tehdasteollisuutta sekä ansiotasoindeksin ja elinkustannusindeksin tiedoista. Reaaliansioindeksi koskee teollisuuden tuntipalkkaisia. Reaalinen palkkasumma työtuntia kohden ottaa huomioon kaikkien palkansaajien palkat. Teollisuus tarkoittaa tässä toimialaa C = toimialat 10–33.

Entä sitten kansainvälinen kehitys ja ”kilpailukyky”. Tavanomaisimpia kilpailukykymittareita on yksikkötyökustannuksen muutos, mikä lasketaan selvittämällä mikä on palkkojen ja muiden työvoimakulujen muutoksen suhde työn tuottavuuden muutokseen. Ohessa (kuva 3) on OECD:n tilastoihin perustuva vertailu muutamista maista vuosina 1995–2018. Suomessa muutokset ovat pysyneet Ruotsin tuntumassa ja joka tapauksessa työnantajien kannalta suotuisampina kuin monissa muissa keskeisissä vertailumaissa.

Meneillään olevissa palkkaneuvotteoluissa työnantajat antavat ymmärtää, että Suomen teollisuuden kilpailukyvyssä on vielä jokin ”kuilu” umpeenkurottavana muihin maihin verrattuna. Nämä suhteellista palkkakehitystä koskevat tiedot eivät tällaista väitettä tue. Eri asia on, jos pitäisi kilpailla absoluuttisen huonoilla palkoilla esimerkiksi Intian tai muiden kehitysmaiden tai joidenkin Itä-Euroopan maiden kanssa.

Palkkakehitys on edelleen tärkeä tulonjaon mittari. Palkkataistelulla on oma osuutensa toiminnassa eriarvoisuuden vähentämiseksi.

PERTTI HONKANEN

Huom! Ensimmäisen julkistuksen jälkeen ensimmäisen kuvion taustalla olevia indeksilaskelmia on tarkistettu, mikä aiheutti pieniä muutoksia prosenttiluvuissa.

Kuva 3. Yksikkötyökustannusten muutos muutamissa OECD-maissa vuodesta 1995 vuoteen 2018. Luvut koskevat tehdasteollisuutta (manufacturing). Lähde OECD Statistics.

Yksi kommentti artikkeliin ”Havaintoja teollisuuden palkkakehityksestä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s