Trump ja USA:n talous: velkaelvytystä noususuhdanteessa

”Trumpin työväenluokkaboomi murskaa odotukset jälleen”. Näin kehutaan Valkoisen talon nettisivuilla uusimpia työllisyyslukuja, jotka kertovat USA:n työpaikkojen lukumäärän kasvaneen selvästi myös marraskuussa 2019. (Ks. whitehouse.gov: ”The Trump Working-Class Boom Smashes Expectations Again”)

Totta onkin, että USA:n talous- ja työllisyysluvut ovat olleet vankassa kasvusuunnassa Trumpin hallinnon aikana. Ja Trump ottaa siitä mielellään kaiken ansion itselleen.

Esimerkiksi USA:n virallinen työttömyysaste on uusimpien tietojen mukaan vain 3,3 prosenttia (kuva 1). Näin alhaisia työttömyysprosentteja USA:ssa on nähty viimeksi 1960-luvulla. Tietenkin on otettava huomioon, että viralliset työttömyysluvut eivät kerro kaikkea. Jos tilastoituja työttömiä on 5 – 6 miljoonaa, niin heidän lisäksi on otettava huomioon noin 4,5 miljoonaa piilotyötöntä ja yli 4 miljoonaa alityöllistä, jotka eivät ole tyytyväisiä osa-aikatyöhönsä (kuva 2). Mutta joka tapauksessa työllisyys on kehittynyt viime vuosina suotuisasti ja työttömyysluvut ovat tulleet jo monta vuotta alaspäin finanssikriisin huippulukujen jälkeen.

Kuva 1. USA:n virallinen työttömyysaste kuukausittain 1948–2019. Lähde: U. S. Bureau of Labor Statistics
Kuva 2. Työttömyys ja piilotyöttömyys USA:ssa 1994–2019. Lähde: U.S. Bureau of Labor Statistics

 

Voidaan vilkaista myös osakeindeksiä. Dow Jones -indeksi nousi melko tasaisesti Trumpin ensimmäisen vuoden aikana tammikuuhun 2018 asti. Sen jälkeen osakekurssien kehitys on ollut epävakaampaa, ja pienoinen kurssiromahduskin koettiin viime vuoden joulukuussa. Silti vuoden 2019 loppupuolella osakeindeksi on jälleen saavuttanut uusia ennätyslukemia lähestyen 29 000 pisteen rajaa (kuva 3).

Kuva 3. Dow Jones -osakeindeksi presidentti Trumpin kaudella 2017–2019

BKT:n vuosikasvu on pysynyt 2 – 3 prosentin tuntumassa koko Trumpin hallintokauden ajan. Tosin kasvu samoin kuin työttömyyden vähentyminen on ollut koko lailla yhtäjaksoista vuodesta 2010 lähtien, joten ei voi ainakaan väittää, että Trump olisi aloittanut uuden kasvukauden USA:n taloudessa.

USA:n kansantalouden tilinpidon lukuja silmäilemällä nähdään, että kasvun hedelmät eivät ole suinkaan jakautuneet tasaisesti USA:n väestölle. Palkkatulojen kasvu on kylläkin ollut varsin tasaista finanssikriisin jälkeen, mutta niiden kasvu jää selvästi jälkeen yhtiöiden voittojen kasvusta.  Oheisessa kuviossa (kuva 4) esitetään muutamien tuloerien suhteellinen kehitys vuodesta 1998 vuoteen 2018. Jaetut osingot sekä henkilöiden osinkotulot ovat kasvaneet varsin reippaasti noin kymmenen vuoden takaisen romahduksen jälkeen ja myös verrattaessa 20 vuoden takaisiin lukuihin.  Kansantalouden tilinpidon luvuista löydetään myös yksi selvä Trumpin talous- ja budjettipolitiikan tulos: yhtiöverot ovat pudonneet jyrkästi juuri viime vuosina.

Kuva 4. Eri tuloerien kehitystä USA:ssa 1998–2018 kansantalouden tilinpidon mukaan. Luvut koskevat koko väestöä ja koko kansantaloutta.

Yhtiöveron alennukset ovat osa Trumpin veronalennuspakettia, joka hyväksyttiin kongressissa vuonna 2017 ja jonka toinen osa koskee liittovaltion tuloveroa. Tuloverojen alennukset suosivat hyvätuloisia, ainakin jos uskomme USA: n kongressin budjettiviraston laskelmia (kuva 5).

 

Kuva 5. USA:n kongressin budjettiviraston arvio tuloerojen kehityksestä USA:ssa 2016–2021. Kun verotuksen ja tulonsiirtojen muutokset otetaan huomioon (punaiset pylväät) tuloerojen kasvu on selvempää kuin oletettaessa vain taloudessa muuten tapahtuvat muutokset (vihreät pylväät). Pylväiden korkeus kuvaa reaalitulojen keskimääräistä vuotuista kasvua eri tuloluokissa (viidenneksissä eli kvintiileissä), siten että myös suurituloisimmat persentiilit 81-90 %, 91-95 %, 96-99 % sekä suurituloisin 1 % väestöstä on eritelty.  Lähde: Congressional Budget Office. Projected Changes in the Distribution of Household Income, 2016 to 2021

Valkoisen talon sivuilla kehutaan, miten verohelpotukset ovat kiihdyttäneet USA:n talouskasvua. Trump on elvyttänyt taloutta verohelpotuksilla tilanteessa, jossa talous on muutenkin ollut kasvussa eikä erityistä elvytystä ole kaivattu. Elvytystä kaivataan yleensä laskusuhdanteessa eikä noususuhdanteessa.  Verohelpotusten yksi seuraus on USA:n liittovaltion budjettivajeen ja velan kasvu, mikä ei nyt näytä konservatiiveja nyt lainkaan huolestuttavan. Liittovaltion budjettivaje on lähivuosina 4 – 5 % BKT:sta ja liittovaltion bruttovelan suhde BKT:hen 100 prosentin tuntumassa.  Siihen vaikuttaa myös sotilasmenojen kasvu. Puolustusbudjetin reaalikasvu on ollut Trumpin kaudella jo noin 100 miljardia dollaria ja vain muutamana Irakin ja Afganistanin sodan vuosina Bushin aikana puolustusbudjetti on ollut reaalisesti suurempi kuin ensi vuodelle budjetoitu (kuva 6). Armeijan budjetin kasvattaminen on ollut Trumpin budjettipolitiikan painopisteitä tuloverohelpotusten ohella.

Se, että USA:n edustajainhuoneessa Trumpin puolustusbudjettia tuki myös enemmistö demokraattien edustajista, herättää kysymyksiä siitä, missä määrin demokraattinen puolue nykyisellään on vaihtoehto Trumpille. Sotabudjetti hyväksyttiin edustajainhuoneessa äänin 377-48. Edustajainhuoneessa on demokraattienemmistö 232–198. Vastustajien joukossa oli vain 41 demokraattia, kuusi republikaania ja yksi itsenäinen edustaja. New York Times kuvaa sitä yhdeksi kalleimmista puolustusbudjeteista. Budjettilaki sisältää mm. pakotteita Nordstream-kaasuputkea vastaan sekä avaruusjoukkojen perustamisen.

Kuva 6. USA:n puolustusmenot 1950–2024 vuoden 2012 rahan arvossa. Lähde: Budget of the United States. Historical Tables. Vuosien 2019–2024 luvut ovat ennakkoarvioita.

Voidaan silmäillä vielä USA:n palkkatilastoja. USA:n työministeriön tilastojen mukaan USA:n teollisuustyöläisten reaalipalkat ovat kyllä kasvaneet viime vuosina. Mutta edelleen reaalipalkkataso alittaa 1970-luvun ja 1980-luvun alkupuolen tason (kuva 7). Tämä jopa hämmästyttävältä näyttävä asetelma lienee yksi perussyy USA:n poliittisiin mullituksiin. High-tech-kauden talouskasvusta kaikki väestöryhmät eivät ole hyötyneet, ja osa talouskasvun hedelmiä vaille jääneistä on alkanut kuunnella oikeistopopulistien seireenilauluja.

Kuva 7: USA:n teollisuustyöläisten reaaliapalkkaindeksi. Lähde: U.S. Department of Labor. Bureau of Labor Statistics

Financial Times kertoi äskettäin (5.11.2019) mielipidekyselystä, jonka mukaan vain kolmannes amerikkalaisista katsoo taloudellisen tilanteensa parantuneen Trumpin hallinnon aikana. Noin kolmannes arvioi tilanteen pysyneen ennallaan ja noin kolmannes arvioi sen huonontuneen.

Yksi monta vuotta jatkuneen talouskasvun seurauksia on asuntojen hintojen nousu. Asuntojen mediaanihinta on noussut inflaatiosta puhdistettuna noin 40 prosenttia finanssikriisin jälkeen. Asuntojen hinnat ovat jälleen samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä. USA:n lehdistössä ovat lisääntyneet spekulaatiot asuntokuplan puhkeamisesta, mahdollisesti jo vuonna 2020. (Ks. A U.S. Housing Market Bubble 10 Years in the Making May Pop in 2020On perusteita puhua myös osakekuplasta, kun pelkästään Trumpin kaudella Dow Jones -osakeindeksi on noussut noin 40 prosenttia.

Trumpin mahdollinen jatko presidentin virassa riippuu monesta seikasta. Talouskehitys, joka tähän asti on monilta osin suosinut Trumpia, on yksi tärkeä tekijä.

PERTTI HONKANEN

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s