Huomioita tulonjaosta 1995–2018

Tilastokeskuksen uusimmat tulonjakotilastot, jotka julkaistiin 10.3. 2020, kertovat tuloerojen kasvaneen vuonna 2018, kuten edellisenäkin vuonna. Ks. http://www.stat.fi/til/tjt/2018/01/tjt_2018_01_2020-03-10_tie_001_fi.html

Koska käyttävissä on yhtenäisen perustein laadittuja lukusarjoja vuodesta 1995 lähtien, voidaan laatia pieni yhteenveto tulonjaon kehityksestä vuosina 1995–2018. Seuraavassa katsotaan muutoksia neljän viisivuotisjakson ja yhden kolmivuotisjakson aikana: 1995–2000, 2000–2005, 2005–2010, 2010–2015 ja 2015–2018. Kuvioissa eri jaksojen erottamiseen on käytetty yhtenäisesti samanlaisia värejä.

Kuvio 1. Huom. Osajaksojen tulojen muutos on suhteutettu alkuperäiseen vuoden 1995 tulotasoon.

Koko ajan kyse on käytettävissä olevista rahatuloista. Tulot eivät sisällä laskennallisia eriä kuten ns. asuntotuloa.

Kun tiedot esitetään euroina tai miljoonina euroina, kyse on vuoden 2018 rahan arvossa esitettävistä luvuista. Tulojen kasvuprosentit ovat reaalisia kasvuprosentteja eli periaatteessa inflaatio on puhdistettu luvuista pois.

Väestö on jaettu yhtä suuriin kymmenyksiin eli desiileihin. Ensimmäinen desiili on pienituloisin, kymmenes on suurituloisin.

Ensin esitetään tulojen suhteellinen kasvu vuodesta 1995 lähtien (kuvio 1). Tulot on laskettu keskimäärinä kulutusyksikköä kohden. Kulutusyksikkökäsitteen avulla eri kokoukset kotitaloudet tehdään vertailukelpoisiksi. Ensimmäinen aikuinen on 1 kulusyksikkö, toiset yli 13-vuotiaat henkilöt 0,5 yksikköä ja nuoremmat lapset 0,3 kulutusyksikköä.

Suhteellista kasvua esittävässä kuviossa erottuu kymmenes desiili, jossa tapahtui erittäin voimakas kasvu vuodesta 1995 vuoteen 2000. Seuraavina kahtena viisivuotiskautena tulojen suhteellinen kasvu näyttää tasaisemmalta. Vuosina 2010–2015 tulojen kasvu oli vaatimatonta ja se näyttää painottuen hieman pienempiin tuloluokkiin. Itse asiassa suuremmissa tuloluokissa kasvu oli negatiivista, mutta niin heikosti, ettei se erotu kuviossa.  Kolmivuotiskaudella 2015–2018 ylin tulokymmenys on selvästi voimakkaimmin tuloja lisännyt tuloluokka.

Seuraavassa kuviossa 2 kehitys esitetään euroina kulutusyksikköä kohden. Tässä kuvaan tulevat mukaan absoluuttiset tuloerot. Jos tulot ovat alun perin epätasaiseti jakautuneet, absoluuttiset tuloerot kasvavat edelleen silloinkin, kun suhtelliset tuloerot pysyvät paikallaan. Alimmassa kymmenyksessä vuositulojen keskimääräinen kasvu 23 vuoden aikana on ollut 2430 euroa/kulutusyksikkö, ylimmässä desiilissä 32 117 euroa/kulutusyksikkö. Nähdään myös, että jaksolla 2010–2015 tulojen kasvu oli hyvin vaatimatonta kaikissa tuloluokissa.

Kuvio 2.

 

Kehitys voidaan esittää myös tulo-osuuksien muutoksina (kuvio 3). Nyt yksikkönä prosenttiyksikkö. Vuoteen 1995 verrattuna kaikki alimmat 7 desiiliä ovat menettäneet tulo-osuuttaan. Vain kaksi ylintä ovat kasvattaneet osuuttaan. Ylimmän kymmenyksen tulo-osuuden kasvu on tapahtunut kausina 1995-2000 ja 2015-2018. Muina kausina osuus on pienentynyt.

Kuvio 3.

Vodaan katsoa myös tulojen kokonaiskasvua väestössä tulodesiileittäin (kuvio 4). Tässä käytetään tietoa asuntokuntien keskimääräisistä tuloista ja lukumääristä eri tulokymmenyksissä vertailuvuosina. Nyt yksikkönä ovat miljoonat eurot. Myös väestönkasvu sekä asuntokuntien koostumuksen kehitys vaikuttaa tuloksiin. Tässäkin toistuu ylimmän tulodesiilin hallitseva osuus. Sille on kertynyt 23 vuodessa lisätuloa yli 13 miljardia euroa. Alimmassa kasvu on 1,5 miljardia.

Kuvio 4.

Edelleen voidaan katsoa, miten väestön tulojen kasvu on suhteellisesti jakautunut eri tulokymmenyksiin (kuvio 5). Koko kaudella ylimmän tulokymmenyksen osuus on ollut 28 prosenttia, eli yli neljänneksen. Alimman osuus jää 3,1 prosentiin. Tässäkin jaksot 1995–2000 ja 2015–2018 erottuvat ylimmälle tulokymmenykselle suotuisimpina. Tällaisessa tarkastelussa ylin tulokymmenys voittaa silloinkin, kun tuloerojen kasvu muuten näyttää vaatimattomalta. Myös kausina 2000–2005, 2005–2010 ja 2010–2015 ylimmän tulodesiilin pylväät ovat muita korkeampia.

Kuvio 5.

Tulonjakoa tutkittaessa on siis syytä katsoa sekä suhteellisia että absoluuttisia muutoksia. Melko pieniltä näyttävien suhteellisten muutosten takana voi olla melko suuria absoluuttisia muutoksia, varsinkin jos lähtötilanteessa tuloerot ovat merkittävät.

Vuosien 2015–2018 tarkastelu kertoo lisäksi, että Sipilän hallituksen kausi oli tuloerojen kasvun kautta, ainakin vuoteen 2018 asti.  Nyt joudutaan odottamaan vielä vuoden 2019 tietoja, mutta luultavasti kehitys oli silloin samansuuntaista.

 

PERTTI HONKANEN

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Huomioita tulonjaosta 1995–2018

  1. Hei

    Kiitos paljon, tämä oli mielenkiintoinen kirjoitus, ja hienoa että joku näkee vaivaa parsia näitä lukuja auki! Eritoten kun median ylläpitämä julkinen keskustelu on jumiutunut suhteellisten tuloerojen muutoksiin gini-kertoimella mitattuna, joka ei välttämättä kerro sitä sitä mitä toimittajat luulevat sen kertovan.

    Yksi asia mitä itse olen pohtinut on eri tuloluokkien todellinen ostovoiman kehitys. Tässäkin olet inflaatiokorjannut lukuja, mutta oma teesini on että se ei välttämättä ole hirveän hyvä mittari eritoten kun puhutaan eri tulodesiilien ostovoiman kehittymisestä. Eritoten asuminen ja vuokrat ovat kallistuneet paljon 2000-luvulla, ja köyhillä menee suhteellisesti eniten osuutta tuloistaan juuri asumiseen. Eritoten vuokriin.

    Olisikin mielenkiintoista jos joku olisi laskenut inflaatiota eri tuloryhmille. Käytännössä se toki tarkoittaisi että pitäisi luoda omat ostoskorinsa eri tuloryhmille. Jos vaikkapa uusien kotitalouskoneiden, kalusteiden, autojen, ulkomaanmatkojen ja ravintolaillallisten hinta on keskimäärin laskenut, voi se laskea inflaatiota, mutta käytännössä köyhimmille tämä positiivinen kehitys on käytännössä merkityksentöntä: heillä ei ole kuitenkaan tälläisiin luksuksiin varaa. Sen sijaan vuokrien, joukkoliikenteen maksujen, terveyskeskusmaksujen, lääkkeiden yms. asioiden hinnan nousu voi olla myrkkyä heidän ostovoimalleen, ja kehitystä ei välttämättä kompensoida tulosiirroilla heille mitenkään, koska virallinen kuluttajahintaindeksi ja inflaatio vähättelevät tätä muutosta heidän ostovoimalleen.

    Tälläistä olen pohtinut, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi tehdä omia kulutuskoreja ja inflaatiolaskelmia eri tuloryhmille. Uskoisin kuitenkin että se olisi erittäin hyödyllistä kun puhutaan tuloerojen ja ostovoiman kehittymisestä yhteiskunnassa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s