Useimmat pörssiyhtiöt ovat tammikuun lopusta lähtien kertoneet vuoden 2022 tuloksista ja tänä vuonna jaettavista osingoista. Monet suuret teollisuusyhtiöt ja pankit korottavat osinkoja samaan aikaan kun kansalaiset joutuvat kärsimään hintojen kiihtyneestä noususta ja palkkojen ostovoima alenee. Energiakriisi ei näytä juuri horjuttaneen useimpien yhtiöiden tuloskehitystä.
Selvityksemme mukaan 60 pörssiyhtiöstä puolet eli 30 korottaa osinkoaan tänä vuonna. Osinkoa pienentää 17 yhtiötä ja osingonjako pysyy ennallaan 13 yhtiössä.
Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurimpia osingonkorottajia on Neste, jonka 85-prosenttinen korotus osinkoon merkitsee 537 miljoonan euron lisätuloa osakkaille. Suuria osingon korottajia ovat teollisuusyhtiöistä myös UPM, SSAB, Nokia, Outokumpu, Metsä Board, Valmet, Metso-Outotec sekä Stora Enso. Pankkien joukossa loistaa Nordea 2,9 miljardin euron ennätysosingoilla. Vähittäiskaupan osinkokuningas on Kesko lähes 430 miljoonan euron osingoilla. Ks. taulukko 1.
Kuvassa 1 on esitetty 60 pörssiyhtiöiden osinkojen kehitys vuosina 2014–2023. Suurimmat osingonmaksajat on eritelty. Vuonna 2023 saavutetaan uusi ennätys osingoissa: lähes 14,2 miljardia euroa.
Suotuisaan voittokehitykseen voi nähdä joitakin selviä syitä. Neste on hyötynyt polttoaineiden hintojen noususta samaan tapaan kuin suuret öljy-yhtiöt USA:ssa ja Länsi-Euroopassa. Vientiteollisuudessa suhdanteet ovat yleensä ottaen olleet hyviä, mikä näkyy muun muassa vientihintaindeksin reippaassa nousussa viime vuonna. Hyvässä asemassa ovat olleet sellaiset yhtiöt kuin UPM, jotka itse tuottavat sähköä ja muuta energiaa. Pankit taasen ovat hyötyneet korkojen noususta, joka vaikuttaa paljon voimakkaammin pankkien saamiin velallisten korkoihin kuin tallettajille maksettaviin korkoihin. Voimakas hintojen nousu on suurentanut monen yhtiön liikevaihtoa ja tuonut rahaa kassaan mm. vähittäiskaupan Keskolle.
Ukrainan sodan ja siihen liittyvien pakotteiden välittömät vaikutukset koskettavat melko harvaa firmaa. Yksi tappioita kärsinyt yhtiö on Nokian Renkaat, joka vetäytyy Venäjän markkinoilta ja siellä olleesta tuotannosta. Se maksaa kuitenkin kohtuullisen osingon, tosin viime vuotta pienemmän. Aasian lentojen vaikeutumisen vuoksi Finnair ei tänäkään vuonna maksa osinkoa. Toisaalta osingonmaksajien joukkoon on palannut Viking Line, jonka laivaliikenne ja risteilyt kärsivät koronapandemiasta.
Fortum ja Uniper
Oma lukunsa on Fortum, joka joutui luopumaan viitisen vuotta sitten ostamastaan saksalaisesta Uniperista. Saksan valtio osti Fortumilta Uniperin osakkeet viime vuoden lopulla. Uniperin enemmistöaseman ostamisesta ja nyt sitten osakkeiden myynnistä koitui Forumille vuosikertomuksen mukaan kuuden miljardin euron tappiot. Sijoitettuaan Uniperiin noin 7,2 miljardia euroa Fortum sai nyt osakkeista takaisin Saksan valtiolta vain noin 500 miljoonaa euroa. Fortum-konsernin liikevaihto on supistunut murto-osaan siitä mitä se oli vuonna 2021 ennen energiakriisiä, vaikka sähkön hinnan nousu muuten kohottaa liikevaihtoa.
Uniper tuotti viime vuonna valtavia tappioita sen takia, että se ei voinut siirtää maakaasun kohonnutta hintaa tuottamansa sähkön hintaan. Fortumin vuosikertomus kertoo Uniperin tappioiksi viime vuonna 16,4 miljardia euroa (sinä aikana kun se oli osa Fortum-konsernia).
Fortum esittelee nyt kahdenlaisia tilinpäätöslukuja. Toisiin lukuihin sisältyy vielä Uniper, toisiin lukuihin sisältyvät vain edelleen jatkuvat Fortum-konsernin toiminnot. Ensimmäisen version mukaan Fortumin tappio vuonna 2022 oli 10 290 miljoonaa euroa. Jos sen sijaan otetaan huomioon vain jatkuvat toiminnot, tilikauden voitto verojen jälkeen oli 1011 miljoonaa euroa. Tämän tuloksen perusteella Fortum jakaa osinkoja edelleen varsin runsaasti, 817 miljoonaa euroa.
Mihin osingot voi suhteuttaa?
Jos Suomesta kurkistetaan hieman globaaliin talouteen, huomataan, että yksi viime vuoden merkittäviä ilmiöitä oli öljy-yhtiöiden voittojen reipas nousu. Suuret öljy-yhtiöt Exxon, Shell, BP ja Chevron yli kaksinkertaistivat voittonsa uudelle ennätystasolle. (Taulukko 2). Nesteen tilanne Suomessa on samankaltainen, joskin pienemmässä mitassa.
Tällaisten suurten lukujen hahmottamiseen tarvitaan joitakin apuvälineitä tai tunnuslukuja. Yhtiöiden vuosikertomukset sisältävät nykyisin valtavan määrän numeroita ja erilaisia vertailulukuja, jotka johdetaan yritysten taseista ja tuloslaskelmista. Sääntönä on kuitenkin, että voittoja tai osinkoja ei koskaan suhteuteta palkkoihin tai työntekijöiden lukumäärään.
Autamme nyt lukijaa kertomalla, että näiden 60 yhtiön osingot ovat tänä vuonna yli 26 000 euroa jokaista yhtiöiden työntekijää kohden. Näitä työntekijöitä on yli 540 000, osittain Suomessa mutta pääosin ulkomailla. Keskiarvoon vaikuttavat nekin yhtiöt, jotka eivät jaa osinkoa lainkaan. (Kuva 2).
Yhtiöittäin tarkasteltuna suhde on suurimpia Nesteessä, noin 215 000 euroa työntekijää kohden (Taulukko 3). Edellä mainitussa UPM:ssä suhde on lähes 47 000 euroa. Pankeissa, vakuutusyhtiöissä ja varainhoitobisneksessä (eQ, Capman, Nordea, Sampo) tämä suhde on myös korkea – rahan tuottaminen rahasta ja rahaliikenteen pyörittäminen on yleensä ottaen hyvin tuottoisaa niille, jotka sellaista bisnestä harjoittavat…
PERTTI HONKANEN
Huomautuksia
Edellinen katsaus 60 yhtiön osinkoihin julkastiin vuosi sitten 6.3.2022;
Pörssiyhtiöiden osingonjako ennätystasolla
Yhtiöiden luettelossa on tapahtunut pieniä muutoksia mm. sellaisten yrityskauppojen vuoksi, joissa yhtiö on ostettu pois pörssistä. Esim. vuoden 2022 selvityksessä oli mukana Neles, joka viime vuoden kuluessa liitettiin Valmet-konserniin.
Nyt selvityksessä ovat mukana oheisen taulukon yhtiöt. Niistä SSAB ja Telia ovat Ruotsissa rekisteröityjä yhtiöitä, jotka noteerataan myös Helsingin pörssissä ja joilla on paljon toimintaa ja osakkeenomistajia myös Suomessa. Jos aikaisemmin jokin pörssiyhtiö on liitetty taulukossa mainittuun yhtiöön, se on otettu huomioon aikaisempien vuosien luvuissa. Esim. Rautaruukki on otettu huomioon SSAB:n luvuissa vuonna 2014 ja Neles Valmetin luvuissa vuosina 2021 ja 2022. Sitä ennen Neles oli osa Metso-konsernia.
Pertti Honkasen blogi 
Yksi kommentti artikkeliin ”Energiakriisin keskellä: useilta pörssiyhtiöiltä korotetut osingot”