Nyt kun useimmat Helsingissä noteeratut pörssiyhtiöt ovat päättäneet voitonjaostaan, nähdään että viime vuonna alkaneella talouden taantumalla on vähän vaikutusta osingonjakoon. Kuudenkymmenen suurimpiin kuuluvan yhtiön yhteenlasketut osingot ovat tänä vuonna vajaat 13 400 miljoonaa euroa, mikä on lähellä viime vuosien ennätystasoa. Jotkut yhtiöt kylläkin pienentävät nyt osingonjakoa, mutta osinkoa kasvattaneita yhtiöitä on yhä lukumääräisesti enemmän. (Ks. kuva 1).
Erityisesti pankit kunnostautuvat nyt osinkojen korotuksilla. Nordea jakaa osinkoja 3,3 miljardia euroa, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja uusi Suomen osingojakoennätys. Myös kolme muuta pörssiin noteerattua pankkia, Aktia, Ålandsbanken ja Oma Säästöpankki korottavat osinkoa. Näiden pienempien pankkien osinkosumma kasvaa 61 prosenttia 75 miljoonasta 121 miljoonaan euroon.
Pankkien voittojen kasvua ja reipasta osingonjakoa selittää korkojen nousu, joka alkoi vuoden 2022 lopulla Euroopan keskuspankin nostettua ohjauskorkoa. Tyypillistä on, että pankkien korkotulot kasvavat nopeammin kuin pankkien maksamat korot talletuksista. Kahdessa vuodessa on kotitalouksien asuntolainojen keskimääräisten korkojen ja talletuskorkojen erotus kasvanut 0,76 prosentista 2,83 prosenttiin eli yli kaksi prosenttiyksikköä. (Kuva 2).
Osinkoa korottavat suurista teollisuuskonserneista Fortum, Metso, Nokia, Valmet ja Wärtsilä. Rakennusalan huonot suhdanteet näkyvät lähinnä siinä, että YIT ei tänä vuonna jaa osinkoa. Osinkoa eivät jaa edelleenkään Finnair ja Stockman. Metsäteollisuuden suurista yhtiöistä UPM pitää osingon ennallaan, kun taas StoraEnso ja Metsä Board alentavat osinkoa. Kaiken kaikkiaan 60 yhtiöstä 23 korottaa osinkoa, 16 alentaa ja 21 pitää sen ennallaan.
Tarkasteltavissa yhtiöissä oli viime vuonna noin 510 000 työntekijää. Jokaista työntekijää kohden osinkoja jaetaan keskimäärin nyt yli 26 000 euroa, kun keskiarvoon lasketaan myös ne yhtiöt, jotka eivät jaa osinkoa. Pankeissa ja pääomavaltaisissa suuryhtiöissä tämä osinkojen ja työntekijöiden suhde oli paljon suurempi, esimerkiksi Nesteessä 153 000 euroa/työntekijä, Nordeassa noin 112 000 euroa/työntekijä ja UPM:ssä lähes 47 000 euroa/työntekijä.
Näitä katsauksia 60 suuren pörssiyhtiön osingoista olen julkaissut vuodesta 2019 lähtien. Tämä on nyt kuudes katsaus. Tarkastelussa mukana olevien yhtiöiden luettelo muuttuu vuosittain hieman, koska joitakin yhtiöitä poistuu pörssistä ja yhtiörakenteessa tapahtuu muitakin muutoksia. Tänä aikana pörssistä on ostettu ulos mm. Amer Sports, Ramirent, Cramo, Ahlstrom-Munksjö ja Tikkurila. Nyt pörssistä ovat poistumassa kiinteistötekniikkaa tuottava Caverion ja putki- ja ilmastointijärjestelmiä valmistava Uponor, joiden osakekannasta valtaosan ovat ostaneet ulkomaiset yhtiöt. Caverion on siirtynyt Triton-nimiselle pääomasijoitusyhtiölle, jonka päämaja on Lontoossa. Uponor on myyty sveitsiläiselle Georg Fischer AG -nimiselle yhtiölle. Kun entisten omistajien osakkeiden lunastaminen on viety päätökseen, nämä yhtiöt poistuvat kokonaan pörssilistalta.
Pörssistä ulos ostetut yhtiöt jatkavat olemassoloaan eri tavoin osana globaalia taloutta. Esimerkiksi Amer Sportsin pääomistaja on nyt maailman suurimpiin urheiluvaatevalmistajiin kuuluva ANTA Sports, jonka pääkonttori on Jinjiangin kaupungissa Fujianin maakunnassa Etelä-Kiinassa. ANTA Sports on noteerattu Hongkongin pörsissä ja yhtiöllä on myös Cayman-veroparatiisisaarelle rekisteröity tytäryhtiö. Joitakin viikkoja sitten, helmikuun alussa ANTAn tytäryhtiöksi muuttunut Amer Sports listattiin New Yorkin pörssiin. Listausasiakirjoissa Amer Sports Inc:n kotipaikaksi kerrottiin Cayman-saarille sijoittuva osoite postilokeroineen. Vuonna 1950 perustettu, mm. Tuusulassa toiminut Amer Tupakka Oy on kauas taakse jäänyt vaihe yhtiön historiassa.
Caverion ja Uponor eivät enää jaa osinkoa viime vuoden voitosta, mutta mitään hätää entisillä ja jäljellä jääneillä osakkeenomistajalla ei ole. Ostajat maksavat osakkeista hyvän hinnan, Uponorista yhteensä noin 2 100 miljoonaa euroa ja Caverionista noin 1 200 miljoonaa euroa. Osa tästä summasta kilahtaa ennestään äveriäille yksityishenkilöille, mm. Uponoria omistaneelle Paasikivien suvulle sekä Ilkka Brotherukselle, joka jo muutama vuosi sitten sai sievoisen hinnan Amer Sportsin osakkeista nousten vuoden 2019 julkisissa tulotiedoissa ykkössijalle. Osakkeiden myyminen ulkomaisille sijoittajille merkitsee monille osakkaille sievoista myyntivoittoa. Myyntivoittojen summaa on vaikea arvioida, koska se riippuu kunkin osakkaan kohdalla siitä, milloin osakkeet on hankittu ja millä hinnalla, eikä tämä tieto yleensä ottaen ole julkista.
Mainituissa osakekaupoissa Suomessa rekisteröityjen yhtiöiden omistajille on maksettu käteistä yli 13 miljardia euroa muutaman viime vuoden aikana. Ks. oheinen tauluko.
Tästä selvityksestä Caverion ja Uponor on jätetty pois. Tilalle on otettu henkivakuutusyhtiö Mandatum, joka viime vuonna irrotettiin Sampo-konsernista itsenäiseksi pörssiyhtiöksi, sekä Oma Säästöpankki, josta tuli pörssiyhtiö jo vuonna 2018.
Siitä, että Suomen talous on huonossa jamassa, puhutaan nyt paljon. Hallitus lupaa laittaa ”talouden kuntoon”. Yksi johtopäätös edellä esitetystä tarkastelusta voisi olla, että suuri osa Suomen talouden eliitistä elää globaalissa taloudessa eikä ”Suomen taloudessa”. Globaalin talouden rahavirrat ovat aivan erilaiset ja yleensä myös runsaammat kuin ”Suomen talouden” rahavirrat.
PERTTI HONKANEN
Pertti Honkasen blogi 