Fortum ja sähkökaaos: miten tähän on tultu

Kun mietitään, miten nykyiseen Euroopan ja Suomen sähkömarkkinoiden kaaokseen on tultu ja miten Fortumista on tullut kriisiyhtiö, tarina on aloitettava 1990-luvulta.

1990-luvulla lähti liikkeelle monia prosesseja, jotka johtivat sähkömarkkinoiden sääntelyn purkamiseen, valtion omistuksen ja ohjauksen supistumiseen sekä eurooppalaisten sähkömarkkinoiden muodostumiseen. Silloin elettiin uusliberalistisen ajattelun kulta-aikaa. Avainsanoja olivat vapaa kilpailu, markkinavetoisuus, pääomaliikkeiden vapaus, yhtiöittäminen ja yksityistäminen.

Suomessa säädettiin vuonna 1995 uusi sähkömarkkinalaki, joka vapautti sähkön tuotantoa valtion ohjauksesta ja sääntelystä. Uusi laki tuli voimaan vuonna kesäkuussa 1995. Ahon hallituksen esityksen (HE 138/1994 vp) mukaan yhtenä tarkoituksen oli ”valmistaa Suomen sähkömarkkinoita yhdentyviin pohjoismaisiin ja mahdollisesti avautuviin eurooppalaisiin markkinoihin.”

Yksi muutos oli, että sähkön myynti ei ole enää luvanvaraista. Sähkön myyjiltä poistui alueellinen yksinmyyntioikeus. Kun aikaisemmin kussakin kaupungissa tai kunnassa oli yleensä vain yksi sähkön myyjä kotitalouksille ja muille pienkuluttajille, nyt useampi myyjä saattoi ruveta kilpailemaan asikkaista. Tämän mahdollistamiseksi sähköverkkotoiminta piti erottaa sähkön tuotannosta ainakin kirjanpidollisesti. Verkonhaltijat tarvitsevat edelleen toiminnalleen luvan, mutta sähkön tuottajat ja myyjät eivät enää. Alkuvaiheessa kuluttajat eivät vielä päässeet kilpailuttamaan sähkön myyjiä, mutta mittaritekniikan kehittyessä sekin tuli mahdolliseksi. Kuluttajia alettiin yllyttää tähän kilpailuttamiseen, ja markkinoille tuli uusia toimijoita, jotka välittivät sähköä, mutta eivät tuottaneet sitä.

Lupauksia tariffien alentumisesta

Lakiesityksen perusteluissa maalailtiin myönteisiä vaikutuksia, mm. tariffien alentumista, kun paikalliset sähkön myyjät kilpailuttavat tukkumyyjiä. ”Tämä heijastunee alentavasti tariffien tasoon yleensä.” Tosin myönnettiin, että joissakin tapauksissa tavallisten kuluttajien maksama hinta voi nousta, jos kotitaloustariffeja oli siihen asti subventoitu perimällä yrityksiltä markkinahintaa korkeampaa hintaa.

Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995. Vuonna 1996 säädettiin EU:n sähkömarkkinadirektiivi. Fortumin vuosikertomuksessa 1998 kerrotaan: ”Euroopan unionin vuonna 1996 hyväksymä sähkön sisämarkkinadirektiivi oli ensimmäinen merkittävä koko Euroopassa otettu askel pyrittäessä luomaan avoimet ja kilpaillut sähkömarkkinat Eurooppaan. Direktiivi avasi markkinoita helmikuusta 1999 alkaen, johon mennessä jäsenmaiden oli vapautettava jo vähintään neljännes sähkömarkkinoistaan.”

Valtionyhtiöiden yksityistäminen ja pörssittäminen eteni 1990-luvulla isoin askelin. Neste Oy:sta tuli pörssiyhtiö marraskuussa 1995. Vuonna 1998 Neste Oy ja siihen asti valtionyhtiönä toiminut Imatran Voima Oy yhdistettiin Fortum-pörssiyhtiöksi. Tätä ratkaisua perusteltiin Lipposen hallituksen lisätalousarvion perusteluissa seuraavasti: ”Valtioneuvosto on päättänyt 5.1.1998 perustaa energia-alan holdingyhtiön. Uuden energiakonsernin perustaminen takaa riittävän vahvat edellytykset vastata maamme energiastrategian tavoitteisiin ja avautuvien pohjoismaisten ja eurooppalaisten energiamarkkinoiden haasteisiin ja kehitykseen. Uuden holdingyhtiöjärjestelyn myötä syntyy kilpailukykyinen energialiiketoimintoihin keskittyvä pohjoismainen energiakonserni, jolla on hyvät edellytykset kehittää liiketoimintojaan Itämeren alueella.”

Kuva 1. Sähkön kuluttajahintojen kehitys verrattuna yleiseen hintakehitykseen 1992-2022. Huom. Viimeiset hintatiedot kuviossa ovat tammikuulta 2022 ennen Ukrainan sotaa.

Muutaman vuoden kuluttua vuonna 2005 kuitenkin öljy- ja sähköliiketoiminta erotettiin toisistaan kahdeksi eri pörssiyhtiöksi. Fortum-nimellä jatkettiin sähköliiketoimintaa ja Neste Oil -nimellä öljypohjaista bisnestä. Tässä vaiheessa voi sanoa, että vanhasta Imatran Voimasta tuli pörssiyhtiö Fortum.

1990-luvulla ovat myös pohjoismaiden sähköpörssin juuret. Aluksi kyse on vain Norjassa toimivasta yhtiöstä, mutta vuonna 1996 perustetaan norjalais-ruotsalainen sähköpörssiyhtiö Nord Pool ASA. Vuonna 1998 Suomi liittyy mukaan yhtiön toimintaan, vuonna 2000 myös Tanska. Vuosituhannen vaihteessa alkaa sähkön myynti spot-hinnoilla, jotka vaihtelevat päivästä päivään ja tunnista tuntiin.

1990-luvun merkittäviä tapahtumia on myös Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän siirtyminen rajun yksityistämisen kautta ”markkinatalouteen”, jossa määräävän aseman saivat oligarkeiksi kutsutut äkkirikastuneet miljardöörit. Läntiset sijoittajat suuntasivat katseensa myös Venäjälle, jossa avautui uusia mahdollisuuksia rikastumiseen. Ja kun pääomaliikkeet myös kolmansiin maihin olivat EU-säännösten mukaan täysin vapaita, esteitä ei ollut. Mikä sen houkuttelevampaa niiden kannalta, joilla oli rahaa sijoitettavaksi ia investoitavaksi.

Kilpailu vie ”hinnat oikealle tasolle”

2000-luvulle tultaessa Fortumin toiminta laajeni pohjoismaisilla energiamarkkinoilla ja myös Venäjällä. Vuoden 2005 toimintakertomuksessa yhtiö viittasi EU:n komission päätökseen, jonka mukaan ”lähtökohtana on, että todellinen kilpailu tulee asettamaan hinnat oikealle tasolle, jolloin myös kuluttajat hyötyvät kilpailusta”. Samassa kertomuksessa mainitaan, että ”Fortum oli vuonna 2005 edelleen Venäjän energiamarkkinoiden ainoa ulkomainen strateginen sijoittaja.”

Vuonna 2014 Fortum luopui sähkön siirtoverkoista Suomessa ja Ruotsissa saaden kassaansa arviolta kolme miljardia euroa. Suomessa yli 700 000 asiakasta siirtyi Carunalle, jota omistavat nyt mm. amerikkalainen pääomasijoitusyhtiö KKR ja Ontarion opettajien eläkerahasto. Alkuperäisiä omistajia oli australialainen sijoitusyhtiö First Sentier Investors.

Nyt Fortumilla oli kassassa rahaa, jota voitiin käyttää laajentumiseen. Vuonna 2017 Fortum osti osuuden Saksan suurimmasta energiayhtiöstä Uniperista. Vuonna 2020 Fortumista tuli Uniperin enemmistöomistaja 78 prosentin osuudella. Tällä välin Fortum laajensi toimintaa myös muissa Itämeren alueen maissa sekä Venäjällä Uralin seudulla. Uniperillakin on toimintaa monessa maassa, mm. Venäjällä, ja se on vahvasti riippuvainen maakaasusta. Euroopan valloituksen ja myös hintojen nousun myötä Fortumin liikevaihto kasvoi yli 20-kertaiseksi parissa vuodessa: 5,4 miljardista eurosta vuonna 2019 112,4 miljardiin euroon vuonna 2021.

Matkan varrella on puhuttu paljon valtion omistajaohjauksesta, ja syyllisiä huonoon ohjaukseen ja Fortumin päätöksiin on etsitty. Mutta vallitseva ideologiahan on, että valtion ei pitäisi puuttua edes itse pääosin omistamansa pörssiyhtiön toimintaan eikä paljon muutenkaan yritystoimintaan. Hieman tekopyhältä syyllisten etsintä välillä vaikuttaa, ainakin jos etsijät ovat vahvan markkinaideologian kannalla.

Fortum kierrättää sähkön Nord Pool -pörssin kautta

Kuten edellä kerrottiin, Nord Pool -sähköpörssin toiminta käynnistyi toden teolla 2000-luvun alussa. Nyt sillä on merkittävä osuus mm. Fortumin sähkökaupassa. Fortumin uusimmassa vuosikertomuksessa kerrotaan, että kaikki Fortumin pohjoismaissa tuottama sähkö myydään Nord Pool -sähköpörssiin. Toisaalta kaikki tavallisille kuluttajille myytävä sähkö ostetaan sieltä. (Sitaatti: ”Generation- ja City Solutions -segmentit myyvät kaiken tuottamansa sähkön Nord Pool -sähköpörssiin ja Consumer Solutions -segmentti ostaa kaiken sähkönsä Nord Pool -sähköpörssistä.”)

Vuosikertomuksesta ilmenee myös, että viime vuonna kaikki Fortumin pohjoismaissa tuottama sähkö, 46,8 TWh, tuotettiin vesivoimalla ja ydinvoimalla. Fortumin tuottaman sähkön hinta nousi kuitenkin viime vuonna 23 prosenttia ja Fortumin kuluttajille myymän sähkön hinta yli kaksinkertaiseksi, ilmenee vuosikertomuksesta.  Tätä ei voida mitenkään selittää tuotantokustannuksilla, vaan raju muutos perustuu sähkön pörssihinnan nousuun. Fortumilla on vuosikertomuksen mukaan kuluttaja-asiakkaita pohjoismaissa, Puolassa ja Espanjassa yli 2 miljoonaa.

Nord Pool -sähköpörssin toiminta saattaa palvella joitakin tarpeita, mutta entistä selvempää on, ettei se palvele tavallista sähkön kuluttajaa. Pörssipeli johdannaiskauppoineen tuo hinnoitteluun vahvan spekulatiivisen virityksen ja voimakasta vaihtelua. Ilmeisesti spekulaatioilmiötä voimistavat sähköä välittävät ja myyvät yhtiöt, jotka eivät itse tuota sähköä vaan yrittävät ostaa halvalla ja myydä kalliilla.

Jos katsotaan sähkön kuluttajahintojen kehitystä, nähdään että sähköpörssin toiminnan laajentumisen myötä sähkön hintapiikit ovat voimistuneet 2000- ja 2010 luvulla. Oheisesta kuviosta (kuva 1) nähdään, että tavallisen kuluttajan ostaman sähkön hinta on jo kauan noussut yleistä hintojen nousua nopeammin. Sähkön hinnat lähtivät uuteen vahvaan nousuun jo viime vuoden lopulla ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sittemmin Ukrainan sotaan liittyvät pakotteet ja Venäjän vastatoimet ovat entisestään lisänneet sekasortoa energiamarkkinoilla. Vuoden 1992 alusta vuoden 2022 alkuun kuluttajahintojen yleinen nousu oli 57 prosenttia, mutta tyypillisen kerrostaloasukkaan maksaman sähkön hinta kohosi samana aikana 226 prosenttia.

Kun tämä voimistunut sekasorto on suurelta osin saatu aikaan poliittisilla päätöksillä, mm. EU:n pakotepäätöksillä, se olisi myös lopetettava poliittisilla päätöksillä. Sähkömarkkinoilla tarvitaan selvästikin valtiollista sääntelyä ja ohjausta. Kuluttajahinnat olisi säädeltävä kohtuullisiksi. Opit siitä, että markkinat ratkaisevat kaikki ongelmat ja ”markkinat ovat aina oikeassa”, ovat saaneet maineelleen kovan kolauksen tämän energiakriisin myötä. Sähkö on nykyisin jokaisessa kotitaloudessa ja perheessä tarvittava hyödyke, joka ei sovi yhtä hyvin spot-hinnoittelun kohteeksi kuin jokin raaka-aine, esim. kupari tai raakaöljy.  Nord Pool -sähköpörssin toiminnan mielekkyyttä joudutaan kyseenalaistamaan ainakin tavallisen kuluttajan näkökulmasta.

PERTTI HONKANEN

PS. (Lisäys 26.11.2022.) Helsingin Sanomat haastatteli 30.10.2022 Pekka Lundmarkia, joka oli Fortumin toimitusjohtaja Uniper-kauppojen aikana. Kirjoituksen mukaan Fortum sai Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa olleiden siirtoverkkojen myynnistä runsaat yhdeksän miljardia euroa. Tätä rahaa käytettiin sitten Uniperin osake-enemmistön ostamiseen. Tappiot Uniper-kaupasta arivoidaan nyt kuudeksi miljardiksi dollariksi, kun Fortumisen omistukset siirtyvät Saksan valtiolle.

Advertisement

Yksi kommentti artikkeliin ”Fortum ja sähkökaaos: miten tähän on tultu

  1. Hyvä kirjoitus sähkömarkkinoiden tapahtumista suomessa,itselleni asiat olivat jokseenkin tuttuja,mutta tätä kirjoitusta on hyvä jakaa asiasta tietämättömille mutta kiinnostuneille tuttaville.Selkeä ja sopivan mittainen kirjoitus.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s